Sakari Pälsin vanhemmat olivat talollinen Jooseppi Pälsi ja Iida Matilda Hällfors. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin uudesta yhteiskoulusta 1903 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1908, filosofian lisensiaatiksi 1917 sekä filosofian tohtoriksi 1936. Pälsi teki tutkimusmatkoja Mongoliaan 1909–1910, Koillis-Siperiaan 1917–1919 sekä myöhemmin muun muassa Kanadaan ja Balkanille. Hän oli Kansallismuseon palveluksessa vuodesta 1909 alkaen ja oli siellä amanuenssina vuodesta 1920, intendenttinä vuodesta 1933 ja esihistoriallisen osaston johtajana 1938–1946. Pälsi oli Suomen Muinaismuistoyhdistyksen ja Kalevalaseuran työjäsen sekä Talonpoikaiskulttuurisäätiönoltermanni.[2][3][4]
Arkeologina
Arkeologina Pälsi oli kiinnostunut erityisesti kivikaudesta. Hänellä oli merkittävä osuus hyvin säilyneen Antrean verkon löytämisessä. Se on yksi maailman vanhimmista tunnetuista kalastusvälineistä.
Sakari Pälsi, G. J. Ramstedt ja J. G. Granö Pohjois-Mongolian Hangaivuorilla vuonna 1909.Šamaani Ötsir-böö Mongoliassa vuonna 1909 Sakari Pälsin kuvaamana.
Pälsi teki vuosina 1917–1919 pitkän tutkimusmatkan Koillis-Siperian alkuperäiskansojen asuma-alueille. Matkan tarkoituksena oli kerätä alkeellisen kulttuurin tarjoamaa aineistoa Suomen esihistoriallisen tutkimuksen tarpeisiin. Pälsin tällä retkellä kuvaama Arktisia matkakuvia on varhaisen kansatieteellisen elokuvan aarre, joka on hämmästyttänyt asiantuntijoita ympäri maailmaa. Erittäin arvokas elokuvamateriaali oli välillä kadoksissa, mutta se löydettiin syksyllä 1976 helsinkiläisen keskusliikkeen ullakolta ja entisöitiin katselukuntoon.
Tutkimusretkillään kotimaassa ja ulkomailla Pälsi oli väsymätön etnografisten havaintojen tekijä ja dokumentoija. Hän kirjoitti monia matkakirjoja, kuten Mongolian matkalta, Arktisia kuvia ja Suomenlahden jäiltä. Siperian-matkalla kootusta Pohjankävijän päiväkirjasta on tullut suosittua lukemista, ja siitä on otettu uusia painoksia. Erno Paasilinna on verrannut Pälsin teosta matkakirjallisuuden suurimpiin klassikoihin.
Pälsi oli kiinnostunut perinteisistä elinkeinoista ja niitä harjoittavista yhteisöistä. Häntä arvostetaan yhteiskunnallisten esseiden kirjoittajana. Niistä esimerkki on metsätyömaita ja niiden oloja kuvaava Tukkimetsistä ja uittopuroilta, jossa huomio kiintyy myös tukkilaisromantiikan jo muunteleman elinkeinon kääntöpuoleen. Kansatieteen alalla, muun muassa saunasta ja puukoista kirjoittaessaan Pälsi joutui joitakin kertoja sanaharkkaan alan muiden edustajien, etenkin Kustaa Vilkunan kanssa.
Valokuvaajana
Sakari Pälsi kuvattuna Berliinissä 1910-luvulla.[5]Sakari Pälsi vuonna 1920 Alpo Sailon patsaan mallina.
Teosten kuvituksesta käy ilmi Pälsin suuri valokuvaajan lahjakkuus. Kamerankäyttäjänä hän oli kiinnostunut ”näppäilystä” eli tilannekuvauksesta jäykkien asetelmien sijaan. Näppäilkää hyviä kuvia on Pälsin vuonna 1930 julkaisema ”käsivaraisen valokuvauksen opas”. Ilmestymisajankohtanaan se edusti edistyksellistä tapaa kuvauskohteiden valinnassa ja kuvien rajauksessa. Museoviraston kokoelmissa on tuhansia Pälsin ottamia valokuvia koti- ja ulkomaanmatkoilta sekä arkeologisilta kaivauksilta.
Pälsi tallensi elinkeinohistoriaa ja kansan elämää myös elokuvakameralla. Hän oli yksi 1930-luvulla toimineen Kansatieteellinen Filmi Oy:n osakkaista ja dokumenttielokuvien tekijöistä. Ohjaamansa filmit Pälsi myös kuvasi itse käyttäen kevyttä 16 mm:n laitteistoa. Elokuvissaankin hän pyrki tilannekuvaukseen taiteellisten vaikutelmien sijaan. Pälsin filmejä on julkaistu Isien työt -kokoelmassa.[6]
Kirjoittajana
Pälsin humoristisissa poikajutuissa minä-kertojan toverina seikkailee Fallesmannin Arvo ja juttujen alaotsikkona on lapsekkaita jutelmia. Kirjailija kehitti näihin kansatieteellisestikin osuviin pakinoihin erikoisen, välimerkittömän ja polveilevan virkerakenteen. Fiktiivisissä kirjoissaan hän kuvasi usein lapsuudenmaisemiaan.[7] Romaanihenkilöiden esikuvina olivat oikeat maalaisihmiset muun muassa Lopen Sajaniemestä. Myös Fallesmannin Arvon esikuva on todellinen. Pälsin romaani Kova mies ja Nimetön on harvinainen, esihistoriaan sijoittuva kertomus, jonka aineksina on tieteellisesti pätevää tietoa muinaisuudesta. Muutamissa Pälsin kirjoissa on taiteilija Erkki Tantun piirroskuvitus.
Sakari Pälsi toimi jonkinlaisena sotakirjeenvaihtajana Heimosotien osana syttyneessä itäkarjalaisten kansannousussa talvella 1921–1922 Karjalassa. Retken tuloksena hän julkaisi teoksen Karjalan talviteillä vuonna 1922.[8]
Pälsillä oli harvinainen rooli F. E. Sillanpään toverina ja tukijana tämän vaikeina sota-ajan vuosina. Pälsi hakeutui ikämiehenä vapaaehtoiseksi jatkosodan rintamallekin, minkä tuloksena syntyi muun muassa teos sodanaikaisen Aunuksen elämästä.
Kaikkiaan Pälsi kirjoitti lähes 40 teosta. Hän oli myös ahkera journalisti, ja hän julkaisi satoja lehtikirjoituksia. Pälsin bibliografia on julkaistu teoksessa Memoria Saecularis Sakari Pälsi (1982). Lopen kirjastossa on tiettävästi maailman laajin Pälsin lehtikirjoitusten kokoelma. Pälsi sai useita merkittäviä kirjallisuuspalkintoja.
Hauta
Sakari Pälsin hautakivi syyskuussa 2022, Loppi, Lopen vanha kirkonmäki.
Sakari Pälsin hauta on hänen oman toiveensa mukaisesti Lopen vanhan kirkon mäellä.
Kunnianosoitukset
Pälsin syntymän satavuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1982 näyttävästi useilla paikkakunnilla. Juhlavuoden järjestelyihin osallistuivat muun muassa Talonpoikaiskulttuurisäätiö, kustannusosakeyhtiö Otava, Kansallismuseo ja Helsingin kaupunginmuseo. Juhlavuonna järjestettiin Sakari Pälsin elämäntyötä esittelevä näyttely ja esitettiin hänen tuotantoonsa perustuva näytelmä. Sakari Pälsin 110-vuotissyntymäpäivänä paljastettiin Lopen kunnankirjaston edessä muistokivi, jonka kustansi Lopen kunta. Sakari Pälsin 130-syntymäpäivänä perustettiin nimikkoseura, jonka tarkoituksena on hänen elämäntyönsä tunnetuksi tekeminen.
Teokset
Tieteellinen kirjallisuus ja esseet
Mongolian matkalta, 1911
Über steinzeitliche Hakenfischereigeräte in Finnland, 1912
Carpelan, Christian: On the history and recent studies of the “Antrea net find”. Iskos, 16 vsk., 2008. (Suomen Muinaismuistoyhdistys.)
Halén, Harry: Memoria saecularis Sakari Pälsi, 1982. [Sakari Pälsin muistiinpanoja tutkimusmatkalta Mongoliaan 1909 ja julkaisuluettelo.] Suomalais-Ugrilainen Seura. (saksaksi)
Halén, Harry (toim.): Maailman ja mielen maisemia: Sakari Pälsin esseitä. 1993.
Huurre, Matti: ”Pälsi, Sakari (1882–1965)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 845–846. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7Teoksen verkkoversio.
Metsola, Mirja – Relas, Jukka: Sakari Pälsi: Elämä ja työt. Helsinki: Into, 2017. ISBN 978-952-264-745-0
Nordqvist, Kerkko – Seitsonen, Oula: Seitsemän vuosikymmenen takaisia kenttätyökiireitä: Sakari Pälsin kesämatka 1936. Muinaistutkija 3/2008. (Suomen arkeologisen seuran kausijulkaisu.)
Relas, Jukka: Sakari Pälsi tallensi tarkasti hämäläistä kotiseutuaan. Hiidenkivi 5/2007.
Seitsonen, Oula: Sakari Pälsi.Encyclopedia of Global Archaeology. Springer 2017.
Uino, Pirjo: Sakari Pälsi arkeologina: Julius Ailion oppipojasta oman tien kulkijaksi. Kotiseutu-vuosikirja 2013. (Suomen kotiseutuliitto.)
Dokumentteja
Metsola, Mirja: Jukopliut: Sakari Pälsin monta elämää. 1995. Yle TV1, Dokumenttitoimitus. (Televisiodokumentti, 50 min.)
