Saippuamarjakasvit (Sapindaceae) on Sapindales-lahkoon kuuluva aitokaksisirkkaisten kasvien heimo. Siihen kuuluu 140 sukua, joissa on yhteensä noin 1630 lajia[1] eri puolilla maailmaa sekä lämpimissä että trooppisissa oloissa. Ne ovat puita, pensaita ja puuvartisia köynnöksiä. Monissa niistä on maitomaista maitiaisnestettä ja miedosti myrkyllisiä saponiineja.[2] Lehdet ovat yleensä parilehdykkäiset tai sormijakoiset ja hedelmä on usein kota, vaikka joillain lajeilla se on kehittynyt meheväksi.[1]
Saippuamarjakasveihin kuuluu monia trooppisia hedelmiä, kuten litsi, guarana ja rambutaani.[2]
Nykyään useat tutkijat sisällyttävät vaahterakasvit (Aceraceae) ja hevoskastanjakasvit (Hippocastanaceae) saippuamarjakasveihin alaheimona Hippocastanoideae.
Tuntomerkit
Saippuamarjakasvit ovat puuvartiskasveja, joiden lehtiasento on kierteinen ja lehdet pääteparisia tai sormiliuskaisia. Lehdykät ovat lähes vastakkaisia ja sahalaitaisia. Kukinto on haarainen, ja kukat ovat haaroissa usein tiheinä ryhminä. Kukat ovat yksineuvoisia, nivelikäsperäisiä, viisilukuisia ja usein melko pieniä ja sisäpuolelta huomattavan karvaisia. Terälehdet ovat kynnellisiä, mutkikkaasti poimuttuneita tai suomuisia, ja hetiön ulkopuolella on mesiäiskehrä. Karvaisia heteitä on kahdeksan. Sikiäin on 2–6 yhteen kasvaneen emilehden muodostama, luotti toisinaan kolmiliuskainen. Siemenaiheet ovat eri tavoin käyristyneitä, varrettomia. Hedelmä on selkäluomainen kota, jossa on yksi tai kaksi siementä kutakin emilehteä kohden; toisinaan kehittyy vain yksi emilehti ja muodostuu samarahedelmä. Siemenessä on tärkkelyspitoinen endospermi tai endospermi puuttuu, ja käyrä alkio, jonka sirkkajuuri sijaitsee siemenkuoren muodostamassa taskussa.[3]
Levinneisyys
Saippuamarjakasvien heimo on levinneisyydeltään lähes yleismaailmallinen.[3]
Luokittelu
Heimon 1630 lajia jaetaan neljään alaheimoon:[3]
1. Xanthoceroideae: Vain yksi laji Xanthoceras sorbifolia Pohjois-Kiinassa.[3]
2. Hippocastanoideae: Viisi sukua ja 143 lajia pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä; jokunen laji tavataan tropiikissa ja silloin tavallisesti vuoristossa. Suurin suku on vaahterat (Acer, 126 lajia).[3]
3. Dodonaeoideae: Sukuja 22, lajeja 145 tropiikissa ja lämpimillä seuduilla, erityisesti Australiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Suurin on 70-lajinen akeoiden (Dodonaea) suku.[3]
4. Sapindoideae: Alaheimoista runsaslajisin, 111 sukua ja 1340 lajia tropiikissa. Runsaslajisimmat suvut ovat Serjania (230 lajia), guaranat (Paullinia, 195 lajia), punahelmiöt (Allophylus, 1–250 lajia), Guioa (65), Cupaniopsis (60), Cupania (50), Matayba (50) ja Talisia (42 lajia).[3]
Suvut
Sukuja on yhteensä 140 APG-luokittelun mukaan:[4][5][6]
Kuvia
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
.jpg)
