Sikiäin on emiön fertiili, kukkapohjukseen kiinnittynyt tyviosa, jonka sisällä siemenaiheet sijaitsevat. Se voi olla kehänpäällinen, jolloin se on kehälehtien ja heteiden yläpuolella,[1] tai kehänalainen, jolloin se on kukkapohjuksen ympäröimänä niiden alapuolella.[2][3]
Elias Lönnrot käytti vuonna 1860 sikiäimen synonyyminä myös termiä hedelmys.[3]