Rumin sulttaanikunta (turk.Anadolu Selçuklu Devleti eli ”Anatolian seldžukkivaltio” tai turk.Türkiye Selçuklu Devleti eli ”Turkin seldžukkivaltio”) oli lyhytikäinen seldžukkien turkkilaisvaltio 1100–1200-luvuilla Vähässä-Aasiassa. Se syntyi Bysantin menettämälle alueelle, jonka Bysantti onnistui myöhemmin osittain valtaamaan takaisin. Rum-sana viittaa Roomaan eli Bysanttiin.[1]
Bysantti menetti alueen Manzikertin taistelussa vuonna 1071 ja sen jälkiselvittelyissä.[2][3] Sulttaanikunnan pääkaupunki oli Konya, jonka mukaan valtiota on nimitetty myös Konyan sulttaanikunnaksi eli Ikonionin[1] sulttaanikunnaksi.
Sulttaanikunta joutui monelta suunnalta tulleen ulkoisen paineen alaiseksi. Ristiretkiaikana alueella liikkui länsieurooppalaisia joukkoja. Vuoden 1101 ristiretki ja 1140-luvun Toinen ristiretki vaikuttivat sen asemaan, vaikka ristiretkeläisten tavoitteet olivat etelämpänä Pyhällä maalla.[1] Vuoden 1242 jälkeen seldžukit joutuivat luovuttamaan itäisiä alueitaan hyökkääville mongoleille ja kärsivät vuonna 1279 raskaan tappion persialaisille mongolivallan jatkajille. Vähän-Aasian seldžukkien viimeinen sulttaani Masud II kuoli vuonna 1308.
Lähteet
↑ abcRøhr, Anders: Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa, s. 41, 42. Suomentanut Kolbe, Laura. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07458-X
↑Otavan suuri maailmanhistoria 8: Sydänkeskiaika, s. 38. (Päätoimittaja Bjøl, Erling. Suomentanut Eskelinen, Heikki) Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07825-9
↑Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki, s. 117–122. Kust.oy Puijo, 1993. ISBN 951-579-033-6