Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Rullaluistelu on rullaluistimilla tapahtuvaa tasaisella alustalla liikkumista. Rullaluistelu on pääasiassa huvi- ja kuntoliikuntaa. Myös erilaisia kilpailuja on olemassa, etenkin maratonluisteluita, sekä taitorullaluistelukisoja.

Suomessa tutummat Inline-rullaluistimet muistuttavat perinteisiä luistimia, mutta metalliterän paikalla on yleensä neljä tai viisi rullaa eli rengasta laakereineen. Laakereita on kussakin renkaassa kaksi. Rullaluistimet on tarkoitettu käytettäväksi asfaltin tai vastaavan kovan sekä lähes puhtaan pinnan päällä, jolloin laakereihin joutuu mahdollisimman vähän roskia lisäämään kitkaa, kuten pikkukiviä tai hiekkapölyä. Tasaisella ja kovalla pinnalla minimoidaan myös renkaiden kuluminen.

Perinteisissä quad-rullaluistimissa on kengän pohjaan asennettava "pleitti", johon kiinnitetään trukit ja renkaat kiinnitetään trukkeihin. Quad-rullaluistimille otollisin alusta on kova ja tasainen pinta kuten parketti, betoni tai paksulla akryylimaalilla maalattu asfalttipinta.

Inline-rullaluistelu alkoi kerätä harrastajia Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Alkuinnostuksen jälkeen määrä on vähentynyt hieman, mutta aktiiviharrastajat ovat ottaneet lajin omakseen.

Vuosina 2020-2021 Covid-pandemian seurauksena ja sosiaalisen median algoritmien suosimana quad-rullaistelu- / tanssirullaluistelusisältö nousi erittäin suosituksi maailmalla ja tämä näkyi myös Suomessa, kun quad-rullaluistelijoiden määrä lähti kasvuun nopeasti hyvin lyhyessä ajassa.^[1]

Joukkuepelejä, joissa käytetään rullaluistimia, ovat muun muassa rullakiekko, rullapallo, rullaluistinhockey ja roller derby.

Rullaluistimia on käytännössä kahdenlaisia: ”perinteisiä” (quad skates/quad-rullaluistimet) ja inline-luistimia. Inline-luistimissa kaikki renkaat ovat peräkkäin kiskossa kengän alla (peräkkäin eli ”in-line”) , kun taas perinteisissä luistimissa renkaita on kaksi paria, edessä ja takana. Nykyisin suurin osa Suomessa käytetyistä rullaluistimista on inline-luistimia.

Artistic quad-rullaluistimia käytetään taitorullaluistelussa, ne muistuttavat kovuudeltaan, sekä jäykkydeltään taitoluistimia. Renkaat artistic-rullaluistelussa (taitorullaluistelussa) ovat kovia koostumukseltaan, sekä kooltaan pienempiä (30-40mm leveys ja 55mm ja 70mm), jotta liikkeiden hallitseminen olisi helpompaa. Ominaista luistimille on myös toe-stop (stopperi joka on kiinnitetty pleitin etuosaan, joka sijaitsee varpaiden kohdalla), jota hyödynnetään esim. hypyissä. Artistic-rullaluistimia valmistavat mm. Edea Skates ja Riedell.

Rhythm-rullaluistimet ovat tarkoitettu tanssirullaluistelua varten, englanniksi termi tunnetaan nimellä "rhythm skating". Perinteiset pitkävartiset rhythm-rullaluistimet saapuivat markkinoille 1970-luvun alussa ja ne olivat tuttu näky discohuuman aikana. Ajan mittaan Rhythm-rullaluistimet ovat kehittyneet ja uusia malleja on tullut markkinoille kuten Riedellin mallit: 336, sekä 3200, jotka muistuttavat ulkonäöllisesti perinteisen mallisia luistelukenkiä. Vanhan ajan rhythm rullaluistimissa nilkan tukimekanismi on aika olematon, kun taas uusimissa malleissa on selkeästi tukevampi istuvuus ja mukavuus mitä enemmän maksat luistimista. Rhythm-rullaluistelun harrastajat eivät pääsääntöisesti käytä toe-stoppeja (paitsi Detroit style rullaluistelijat), vaan sen sijaan niiden tilalle on asennettu jam-plugit (kovasta muovista tehty pyöreä pala), jotka antavat rullaluistelijalle vapauden tehdä erilaisia liikkeitä ja temppuja, joita on lähes mahdotonta tehdä toe-stopeilla. Renkaat rhythm-rullaluistimissa vaihtelevat käyttäjän maun mukaan, jotkut tykkäävät kovemmista renkaista, jotka antavat enemmän liukua pidon sijaan, jotkut suosivat enemmän pitoa liukkauden sijaan, joskus myös renkaita sekoitetaan kahden eri kovuussarjan välillä, jotta luistelija saa oman lempiasetuksensa.

Jam-rullaluistimet ovat myös tanssirullaluistimia, mutta ne ovat enemmänkin suunnattu breakdance tyyppiseen rullaluisteluun, jossa tehdään paljon liikkeitä lattialla. Nämä luistimet ovat matalavartisia ja niissä on yleensä tarra, jolla suljetaan kengän nauhat, jotta ne eivät mene sotkuun, kun rullaluistelija tekee liikkeitään. Renkaat jam-rullaluistimissa ovat leveitä kooltaan, kuten Speed-rullaluistimissa, ero näiden kahden matalavartisten luistimien välillä on se, että jam-rullaluistimissa on jam-plug, joka antaa liikeradalle vapautta toteuttaa tanssiliikkeitä.

Speed-rullaluistimille ominaisin piirre on leveät renkaat, jotka mahdollistavat luistelijalle mahdollisuuden optimaaliseen pitoon, kun tullaan kaarteeseen. Speed luistimissa on toe-stop jarru, kun taas jam luistimissa on jam-plug, muuten luistimet ovat identtiset aikalailla.

Recreational-rullaluistimet ovat nimensä mukaisesti harrasteluun tarkoitetut rullaluistimet, jotka muistuttavat perinteisen mallisia rullaluistimia, jotka soveltuvat matkaluisteluun ja tanssirullaluisteluun. Hinta harrastelu-luistimille on selkeästi edullisempi ja nämä ovat sopiva vaihtoehto lajin aloittelijoille. Näissä luistimissa varusteina on yleensä pehmeämmät renkaat 78-82a durometriasteikolla, eli pikkukivet asfaltilla ei haittaa rullaluistelua. Edullisemmissa rullaluistimissa on yleensä nylon-materiaalista tehty pleitti (näissä luistimissa, joissa on nylon-pleitti on myös painoraja). Alumiini-pleitin omaavilla rullaluistimilla ei ole tuota painorajaa. Aloittelijalle suunnattuja rullaluistin brandeja ovat mm. Moxi, Riedell, Chaya.

Roller Derby urheilussa käytettävät rullaluistimet muistuttavat ulkonäöltään jam- ja speed-rullaluistimia, mutta lajin fyysisyyden vuoksi ja iskujen haittojen minimoimiseksi rullaluistimet ovat pehmustettu huomattavasti enemmän ja niissä on nilkkojen kohdalla kiinnittystarra, jotta luistimet ovat tukevasti lukittuna.

Bowleissa tai skeittiparkeissa temppuilevat rullaluistelijat käyttävät joko recreational- tai park-rullaluistimia, joissa on renkaita pitävien trukken väliin asennettu "grind block" kovasta muovista tehty pala, joka on tarkoitettu "grindaamista" varten kaiteilla liukumista varten. Lajin harrastajat käyttävät rullaluistinten lisäksi suojia vammojen ehkäisemiseksi. Park-luistimiaa valmistaa mm. Bont-merkki

Maratonluistimet ovat yleensä neljä- tai viisipyöräisiä. Renkaat ovat suurehkot (84–110 mm) ja kenkä on yleensä matalampi kuin muissa luistintyypeissä, käytännössä nykyään tavallisen lenkkitossun tasoa. Käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi pitkän matkan luistelu ja maratonit. Hyvin usein luistimien kanssa käytetään sauvoja, jotta rasitusta saataisiin jaettua koko keholle.

Lyhyillä matkoilla käytetyt inline-luistimissa on usein 80-84millimetrin renkaat ja pitkille matkoille sopivissa rullaluistimissa yli 90 mm:n.^[2] Renkaita on yleensä neljä kappaletta. Luistimen varsi on hieman korkeampi kuin maratonluistimissa ja kisko hieman lyhyempi. Käyttötarkoituksena on pääsääntöisesti huvi- tai kuntoliikunta erilaisilla lenkeillä, luistelu kaupungissa ja muu vastaava toiminta. Kisko on lyhyempi kuin maratonluistimissa, joten luistin on ketterämpi ja kevyempi liikuteltava esimerkiksi juuri kaupunkioloissa.

Freestyleluistimissa eli bleideissä renkaat ovat yleensä hyvin pieniä, vain 53–60 millimetriä halkaisijaltaan. Kisko on juuri ja juuri kengän pituinen ja rengasmäärä on 2–4 luistinta kohden. Keskimmäiset renkaat on usein korvattu muovisilla grindirenkailla. Grindi-temppujen tekeminen onnistuu luistimen pohjassa, kiskon vieressä olevilla nk. grindipaloilla, kiskon keskiosan kololla sekä ulkokengässä olevalla backslide-platella. Luistimia käytetään pääasiassa samanlaisiin tarkoituksiin kuin rullalautaa. Temppujen tekeminen onnistuu esimerkiksi rampeissa, parkeissa, erilaisissa kurbeissa ja kaiteilla.^[3]

Rullaluistimilla tanssiminen alkoi jo 1800-luvun toisella puoliskolla ja tanssit, sekä erilaiset liikkeet ja tyylit ovat vuosien saatossa kehittyneet eri aikakausilla, musiikin ja tanssiliikkeiden vaikuttamina. 1900-luvun alun kuvatuissa videoissa voidaan nähdä samoja liikkeitä, joita tehdään tänäkin päivänä, kuten esim. "toe-flares" ja "grapevine".

Pääasiassa tanssirullaluistelu jakautuu näihin seuraaviin kategorioihin:

• Rhythm Skating, rytmin tahtiin rullaluistelua ympäri kaukaloa
• Jam Skating on tanssirullaluistelua joka tapahtuu kaukalon keskiosassa (paitsi shuffle skating ja rexing), se sisältää breakdancen elementtejä, sekä tanssikoreografioita.

Rhythm skating on rullaluistimilla rytmin tahtiin luistelua ja tanssia. Rhythm Skating kategorisoidaan Yhdysvalloissa myös ”Style Skating” nimellä. Rhythm-rullaluistelun historia syntyi afro-amerikkalaisten rullaluistelijoiden keskuudessa rotu-erottelun aikakaudella ja kehittyi myös sen jälkeisenä aikana. Näitä erilaisia Rhythm-rullaluistelutyylejä syntyi eri kaupungeissa ja osavaltioissa, koska jokaisella näistä alueista oli oma vallitseva musiikkityyli, jonka tahtiin syntyi liikkeet ja liikesarjat.

Atlantan rullaluistelutyyli jakautuu karkeasti kahteen osaan: Alkuperäiseen Atlanta-tyyliin^[5] ja tuorempaan ATL ryde / rydin’ tyyliin. Alkuperäisen Atlanta-tyylille on ominaista aikakauden (1990- ja 2000-luvun) alueellinen Rap ja RnB-musiikki, jonka tahtiin kahden tai jopa kahdeksan hengen rullaluisteluporukka rullaluistelee oman koreografian mukaan tai koreografiaa improvisoiden. Perusliikkeitä ovat mm. Stab, Stomp ja Hang.

ATL rydin’^[6] tyyli on kehittynyt Atlantassa trap-musiikin kehittyessä 2000-luvun puolessa välissä, artistien kuten: Young Jeezyn, T.I.:n ja Gucci Manen johdolla. ATL ryde tyylin rullaluistelijat suosivat pääsääntöisesti matalavartisempia rullaluistimia, jossa on leveämmät renkaat, koska tyylilaji vaatii rullaluistelijalta polvien koukuttamisen ja lukittamisen musiikin tahtiin erittäin kovassa vauhdissa.

Detroit-tyyli on nimensä mukaan kehittynyt Detroitissa energisen Motown-musiikin aikakaudella (1970- ja 1980-luvulla). Rullaluistimille on ominaista Detroit-tyylissä, että rullaluistimissa on toe-stop jarru, kuten taitorullaluistimissa, sillä liikkeissä on samankaltaisuuksia taitoluistelun kanssa. Tyylilajissa kaksi rullaluistelijaa yleensä tanssivat yhteisen koreografian rullatessaan ympäri kaukaloa ja tekevät erilaisia askelsarjoja, yhden jalan hyppyjä, yhden jalan pivotteja, sekä liikesarjan lopussa liu’utaan renkaiden ulkoreunojen liukkaalla osalla.

JB kirjainlyhenne tulee Funk-musiikin kummisedän nimestä: James Brown, jonka musiikin tahtiin Chicagosta kotoisin olevat Calvin Small ja hänen ystävänsä 1970-luvun alussa rullaluistelivat, sekä kehittivät tyylin perusliikeet kuten: Stan The Man, Buckey Walk, Long Step ja Short Step, sekä Big Wheel. Tämä 70-luvulla kehitetty JB Style tunnetaan nykyään old school JB tyylinä.^[7]

Middle School JB style: 2000-luvulla JB-tyyli kehittyi, kun musiikkituottajat, käyttivät James Brownin sampleja ja tekivät uusia versioita hänen kappaleista tai ottivat hänen vokaalisamplejaan ja sekoittivat omiin biitteihinsä. Tämän aikauden tunnetuimmista kappaleista on Keezo Kanen tuottama kappale Ga Ga Ga, johon on olemassa ihan oma Ga Ga Ga rullaluistelutanssi, joka on kehitetty jo 1970-luvulla James Brownin kappaleen My Part / Make It funky (pt. 3 & 4) alkuintron tahtiin, jossa laitetaan polvet ja nilkat ristiin jokaisella Ga Ga Ga huudolla, sekä torven iskulla.

New School JB Style: Uuden sukupolven JB-musiikiksi voi laskea tuotokset 2010-luvun puolivälistä eteenpän, JB-musiikkituottajat kuten Dame-O, Reggie Premier käyttävät edelleen paljon James Brownin acapella-vokaalisampleja ja musiikkissa on samoja piirteitä middle schoolin JB:n kanssa, mutta saundimaailmassa on siirrytty hieman uudempiin ulottuvuuksiin mm. erilaisten samplejen ja rumpurytmien mukaan sekoittamisella. New School JB style on paljon nopealiikkeisempää ja sisältää hyppyjä enemmän, kuin alkuperäinen JB-tyyli, jossa rullaluistellaan sulavasti aaltoillen.

Los Angelesin ja Eteläisen-Kalifornian rullaluistelutyyliin vaikuttaa rullaluistimet, joissa on erittäin pienen kokoiset puusta, savesta tai lasikuidusta tehdyt renkaat, jotka liukuvat todella paljon. Nämä rullaluistimet on hyvin pitkälti tilaustyönä tehtyja rullaluistimia, yleisesti LA-tyylin harrastajat yleensä hankkivat Stacy Adams -merkkiset buutsit tai pukukengät, joihin kiinnitetään ohuempi pleitti, kuin normaaleihin quad-rullaluistimiin, näissä pleiteissä ei ole lainkaan jam plug tai toe-stop jarrun asennuskohtaa. Tsekkaa kustomoidut LA/Cali rullaluistimet linkistä: https://sk8fanatics.com/index.htm LA-tyylin rullaluisteluun kuuluu olennaisesti takaperin luistelu, liu’uten liikkuminen, pariluistelu ja usean ihmisen muodostama ympyrä, joka rullaluistelee ympyrään samalla, kun kierretään ympäri rullaluistelukaukalossa westcoast hip-hop musiikin tahdissa.

New York/New Jersey tyylissä house-musiikki toimii tunnusmusiikkina ja antaa pomppivan rytmin rullaluistelijoiden askelluksille ja luistelulle. Kyseisessä tyylissä on pääasiassa kaksi eri tapaa luistella:

• Paritanssi: Parin kanssa rullaluistelu (partner skating) tapahtuu keskellä kaukaloa, joko kahdeksikon tai ympyrän muotoon luistellessa. NY/NJ paritansille ominaista on erilaiset pivotit ja käännökset, sekä käsien alta ylitykset ja alitukset.
• Trains N Trios: Trios rullaluistelussa kolme henkilöä rullaluistelee yhdessä pitäen toisistaan käsistään tehden suunnan ja puolen vaihdoksia. Trains rullaluistelussa sama homma, mutta ihmisiä on enemmän jotka pitävät toisiaan käsistä. Semmoinen kuuden henkilön muodostama "juna" on mukava, parhaimmillaan yhdessä junassa voi olla 12-13 henkeäkin.^[8]

Ohio Stride tyylin alku syntyi Dayton, Ohiossa noin 1960- ja 1970-luvun paikkeilla. Rullaluistelutyyliin vaikutti kovasti vahvasti alueella vaikuttanut funk-musiikin asema ja paikalliset artistit mm. Ohio Players, Bootsy Collins, Zapp ja Lakeside. Stride-tyylissä askelletaan eteenpäin musiikin tahdissa, polvet toimivat ikään kuin pomppivina jousina, joka antaa Striden sen ominaispiirteen.

Kuten tyylin nimestä voi arvata rullaluistelu tapahtuu takaperin erittäin kovassa vauhdissa nopeatempoisen musiikin tahtiin. Rullaluistelu takaperin tapahtuu joko soolona tai esim. viiden hengen porukassa, jossa pidetään toisistaan kiinni laittamalla käsi toisen kynkkään.

Snapping on Maryland-Baltimore-Washington D.C:n alueen oma aluekohtainen tyyli, jossa kaksi henkilöä luistelevat yhdessä, taaimmainen tukihenkilönä ja etummainen Snap-liikkeiden tekijänä. Etummainen pitää takana olevan luistelijan ranteesta kiinni, kun hän tekee puolipivotteja tai täyspivotteja, sekä hyppyjä. Temppujen tekijä irroittaa hetkellisesti kätensä tukihenkilön ranteesta tehdessään esim. 360-asteen käännöksiä.

St. Louis tyylin rullaluistelu näyttää silkinpehmeältä hidastuskohtaukselta elokuvassa. Liikkeet tehdään hitaasti ja hallitusti hitaampitempoisen RnB & Hip-Hop musiikin tahtiin joko yksin, kahdestaan tai kolmistaan. Ballroom rullaluistelutanssi on intiimimpi paritanssi, jossa yleensä mies ja nainen tanssivat lähekkäin kädet asetettuna vyötäröille, tehden erilaisia pyörähdyksiä ja liukuja miehen johdolla.

Jam skating rullaluistelutyyliin juontavat juurensa 1970-luvun aikaan, jolloin jam-rullaluistelijat luistelivat korkeavartisilla rullaluistimilla. 1980-luvulla markkinoille tulivat matalavartiset jam-rullaluistimet, jotka vakiinnuttivat asemansa jam ja shuffle rullaluistelijoiden keskuudessa.^[9]

Luistimissa ei ole toe stoppia vaan jam plug, sekä renkaat ovat leveämpiä, jotka mahdollistavat paremman pidon kovassa vauhdissa. Shuffle Skating: Rullaluistelua kaukalon ympäri vastapäivään erittäin kovassa vauhdissa, askellukset ja liikkeet tapahtuvat musiikin tahtiin.

1. Rexing: Rexing -tyyli on paritanssi, jossa rullaluistellaan taaksepäin aaltoillen laidasta laitaan, yleensä mies on se "vievä" partneri, joka on kaukalon seinustan puolella, sekä pysyy hieman naisen takana. Nainen asettaa oikean kätensä vyötärölle ja näin jää käsikynkkä tilaa naisen oikealle puolelle, mies sujauttaa kätensä naisen käsikynkän läpi ja pitää naisen kädestä kiinni kyynärluun kohdalta. Vasemalla kädellä mies pitää naisen vasemmasta kädestä kiinni, nämä kädet sijaitsevat edessä rintakehän tasolla.
2. Spot rexing: Soolona tai ryhmänä (ei käsikkäin, kuten rexingissä), rullaluistellaan aaltomaisesti taaksepäin vaihtaen suuntia. Spot on nimessä siksi, koska liikettä tehdään ns. paikoillaan yhdellä alueella, eikä kierretä ympäri rullaluistelukaukaloa, kuten rexingissä
3. Footwork: Jaloilla tehdyt tanssiliikkeet ja sarjat esim. Crab Legs, 2-Step ja Strut Walk. Näitä liikkeitä tehdään rullaluistelukaukalon sisäosassa.
4. Power moves: ovat vaativia akrobaattisia liikkeitä, jotka myös mielletään yleisesti Breakdance-tanssiksi. Jotkut liikkeistä ovat periytyneet voimistelusta tai kamppailulajeista. Liikkeitä ovat mm. Windmill, Jackhammer, sekä Flares
5. Floorwork: Liikkeiden toteuttaminen lattialla käsien ollen maassa, nämä liikkeet ovat tunnusomaisia breakdance-liikkeitä

Spot Rexing, Footwork, Power moves ja Floorwork, voidaan niputtaa yhteen Jam skatingiksi tai vaan Middleworkiksi.

Matkaluistelua harrastetaan niin maratonluistimilla kuin tavallisillakin inline-luistimilla. Maratonluistimilla luistelu sujuu kevyemmin, koska suuremmat renkaat ja pidempi kisko sekä vakauttavat menoa että helpottavat nopeaa etenemistä. Lopputuloksena matka taittuu nopeasti ja vähällä vaivalla. Sauvojen käyttäminen tekee liikunnasta monipuolisempaa useamman lihasryhmän työskennellessä etenemisen helpottamiseksi. Ratakilpailuissa rullaluistelumatkoja on 200 metrin aika-ajosta 20 000 metrin pudotus- ja pistekilpailuihin.

• Sauvarullaluistelu
• Freestylerullaluistelu

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta rullaluistelu Wikimedia Commonsissa

• Suomen Luisteluliiton rullaluistelusivu
• Liikenneturvan sivu rullaluistelun turvallisuudesta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Rullaluisteluseura Katukiitäjät ry
• SuomiSk8Fam
• Rullaluistelun Ilosanoma blogi