PROFILPELAJAR.COM

Rullalauta (slangissa skeittilauta) on liikkumis- ja urheiluväline. Rullalaudan historia juontaa juurensa 1900-luvun alkupuolen surffilaudoista. Rullalautoja käytetään rullalautailuun ja rullalautaa käyttävää henkilöä kutsutaan rullalautailijaksi tai yleensä skeittariksi tai skeittaajaksi.

Historia

Nykymuotoisen rullalaudan ensimmäinen muoto syntyi 1950-luvun tienoilla Kaliforniassa, kun surffaajat saivat idean surffata myös kadulla. ^[1] Ei tiedetä, kuka varsinaisesti keksi ensimmäisen rullalaudan, mutta niitä valmistettiin kotitekoisesti puusta. Koska ensimmäiset rullalautailijat olivat surffaajia, sai rullalautailutyylikin vaikutteita surffaamisesta.

Rullalautojen kaupallinen valmistus alkoi vuonna 1959, jolloin Yhdysvalloissa alettiin myydä The Roller Derby Skateboard -rullalautoja. ^[2] 1960-luvun alussa rullalautoja tuotettiin ja ostettiin suuria määriä ja rullalautayhtiöt pitivät kisojakin, joskin 1960-luvun lopulla rullalautailun suosio äkkiä laski. 1970-luvulla rullalautailu taas lisääntyi, jolloin myyntiin tulivat ensimmäiset uretaanirenkaat, jotka takasivat paremman pidon ja suuremman nopeuden vanhan mallisiin nähden. Tuolloin rullalautoihin tuli myös erikoistuneet trukit, jotka mahdollistivat paremman liikkuvuuden. ^[3] Rullalautojen uudet ominaisuudet lähensivät rullalautailun kehitystä lähemmäksi nykymuotoaan ja keksittiin nykyäänkin suosittuja temppuja (mm. ollie). Rullalautailu alkoi näkyä myös mediassa ja rullalautailijoille alettiin tehdä asiaan erikoistuneita puistoja.

Rullalaudan osat

Lauta

Lauta eli dekki muodostaa rullalaudan rungon ja tarjoaa rullalautailijalle alustan, jolla seisoa. Dekki on tavallisesti noin 31,5 tuumaa eli 80 cm pitkä ja 18–22 cm leveä. Pidempää rullalautaa kutsutaan mäkirullalaudaksi tai longboardiksi eli lonkkariksi. Alun perin dekit valmistettiin sahaamalla yhdestä laudankappaleesta pientä surffilautaa muistuttava pala, mutta nykyaikaiset rullalaudat koostuvat muotoon liimatuista vaahteraviiluista tai muista komposiittimateriaaleista. Dekin yläpinnalle kiinnitetään tavallisesti hiekkapaperia muistuttava teippi (grippi), joka lisää kitkaa rullalautailijan kengän ja dekin välillä, helpottaen laudan hallintaa. Dekin alle kiinnitetään telit (trukit), joiden akseleihin kiinnitetään neljä rengasta.

Trukit

Rullalaudan trukki (kuvattu ylösalaisin).

Rullalaudan trukit koostuvat pääasiassa kahdesta osasta: tukilevystä, joka kiinnitetään dekkiin, ja ripustimesta, johon renkaat kiinnitetään. Tukilevyn ja ripustimen puhekielessä käytetyt vastineet ovat englanninkielisestä sanastosta lainatut baseplate ja hanger. Ripustin kiinnitetään trukkiin pultin (kingpin) avulla. Kingpin-pultin kireyttä säätämällä voidaan määritellä, kuinka paljon laudan kantin varaan täytyy nojata kääntyäkseen. Sen ollessa kireällä kääntyminen nojaamalla on hitaampaa, mutta laudan asento on tukevampi. Pultin ympärillä on puslat (bushing), jotka puristuvat kasaan ripustimen kääntyessä. Niiden avulla ripustin palaa takaisin keskiasentoon käännöksen päättyessä.

Renkaat

Rullalaudan rullat valmistetaan kovasta uretaanista. Niiden kovuus vaihtelee yleensä Shore A -asteikolla välillä 90–101 A. Renkaiden läpimitta ja leveys vaihtelee paljon käyttötarkoituksesta riippuen. Tasamaalla eli flätillä temppuja tekevät suosivat usein pienempiä rullia niiden keveyden takia, kun taas rampeilla skeittaavat arvostavat enemmän suuremmilla rullilla saavutettavaa nopeutta. Renkaiden läpimitta vaihtelee yleensä välillä 45–60 mm. Mäkirullalaudoissa käytetään suurempia ja pehmeämpiä rullia. Niiden läpimitta voi olla jopa 90 mm ja kovuus 75 A.

Laakerit

Renkaiden sisälle on asetettu kuulalaakerit, jotka yhdistävät renkaat trukkiin. Ne muodostuvat ulommasta ja sisemmästä osasta, joiden välissä kuulat ovat. Laakerit ovat usein valmistettu teräksestä ja sisällä olevat kuulat joko teräksestä tai keraamista. Laakereiden laatu määritellään ABEC-luokituksella, joka mittaa laakereiden tarkkuutta ja kestokykyä. ^[4] ^[5]