Nykyisessä Ropsunhovin taajamassa sijaitsee 1600-luvun puolivälissä rakennettu entinen luterilainen kirkko, joka on myöhemmin muutettu ortodoksiseksi Jumalansynnyttäjän ilmestyksen kirkoksi.[2] 1700-luvun lopulle saakka Ropsun kylät kuuluivat Skuoritsan seurakuntaan. Vuonna 1798 kreivi Ivan Lazarev rakennutti Pienen-Kurkun kylään Pietarille ja Paavalille omistetun kivikirkon, joka 1800-luvulla korjattiin kahteen otteeseen Venäjän keisarihuoneen varoilla. Ropsun kappeliseurakunta erosi Skuoritsasta lopullisesti vasta Venäjän vallankumouksen jälkeen.[3] Vuonna 1928 seurakunnan väkiluku oli 2 680 henkeä. Viranomaiset sulkivat Ropsun kirkon vuonna 1938.
Ropsun seurakuntaan kuuluneet kylät
1900-luvun alussa Ropsun seurakuntaan kuuluivat seuraavat kylät: Hapuni (ven.Хабони, Haboni), Hyvösi (ven.Олики, Oliki), Iljankylä eli Uusikylä (ven.Ильино, Iljino), Kelosi (ven.Келози, Kelozi), Kivisenmäki eli Pieni-Kuippina (ven.Малая Кипень, Malaja Kipen), Korovina, Kuippina (Большая Кипень), Luuhkova (ven.Глухово, Gluhovo), Läätinä eli Klätinä (ven.Глядино, Gljadino), Metsola (ven.Липицы, Lipitsy), Nikkasenmäki (ven.Никосемяки, Nikosemjaki), Pieni-Kurku (ven.Малые Горки, Malyje Gorki), Raaju eli Korovina (ven.Коровино, Korovino), Ropsu, Ropsun paperitehdas, Ropsunhovi, Rumpali eli Trumbari (ven.Румболи, Rumboli), Suuri-Kurku (ven.Большие Горки, Bolšije Gorki), Viitinä (ven.Витино, Vitino), Volossola (ven.Волосово, Volosovo).
Inkerinsuomalaisten lisäksi seudulla asui ortodoksisia inkerikkoja ja venäläisiä. Suomalaisasutus tuhoutui toisen maailmansodan aikaisten väestönsiirtojen seurauksena.
↑Luther, Georg: Herdaminne för Ingermanland II: De finska och svenska församlingarna och deras prästerskap 1704–1940. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2000.