Rhodri Mawr ap Merfyn tai Rhodri Suuri oli walesilaisenGwyneddin kuningaskunnan hallitsija. Valtakautensa aikana hän levitti valtaansa käsittämään suuria osia nykyisestä Walesista ja häneen viitataankin myöhemmissä lähteissä joskus Walesin kuninkaana.
Irlantilaistenannaalien mukaan Rhodri voitti viikingit taistelussa vuonna 856, mikä ilmeisesti toi hänelle kansainvälistäkin huomiota ja voitolla uskottiin omana aikanaan olleen suurempikin merkitys jopa Britannian ulkopuolella viikinkien muodostaman uhan kannalta. Kuuluisuudesta kertoo esimerkiksi irlantilaisen munkin Sedulius Scottuksen Rhodrille (Roricus) omistama latinankielinen runo.[1]
Valtakautensa aikana Rhodri ulotti ilmeisesti valtansa Powysiin, jonka kuningas Cyngenille hän oli sukua. Hän meni myös naimisiin Ceredigionin kuningas Gwgon ap Meurigin tytär Angharadin kanssa. Näin joko jo Rhodrin valtakaudella tai hänen poikiensa valtakaudella gwyneddiläiset ulottivat valtansa myös Ceredigioniin. Rhodri hallitsi näin suuria osia Walesista ja häntä kutsutaankin joissakin yhteyksissä Walesin kuninkaaksi. Ainoat muut samalla tittelillä tunnetut walesilaiset historialliset hahmot ovat Gruffudd ap Llywelyn ja Hywel Dda, joskin arvonimeä alettiin käyttää vasta Englanninnormannivalloituksen jälkeen. Vuonna 877 Rhodri pakeni viikinkien hyökkäystä Irlantiin ja Annales Cambriaen mukaan hän sai surmansa vuonna 878 taistelussa sakseja vastaan. Surmansa sai myös Rhodrin poika Gwriad. Sakseilla viitattiin todennäköisesti Mercian kuningas Ceolwulf II:n johtamiin joukkoihin.[1]
Lähteet
↑ abcJohn T. Koch: Celtic Culture - A Historical Encyclopedia, s. 1501. (Volume IV M–S) ABC-CLIO, 2006. ISBN 1-85109-445-8(englanniksi)