Gruffudd ap Llywelyn tai Gruffydd ap Llywelyn (k. 1063) oli Gwyneddin ja Powysin kuningaskuntien kuningas 1039–1063 sekä koko Walesin kuningas 1055–1063.^[1]

Gruffudd oli kuningas Llywelyn ap Seisyllin poika. Hänen nuoruusvuosistaan ei tiedetä paljoa. Gruffudin sanotaan olleen nuorukaisena hidas ja jopa apaattinen, mutta myöhemmin noussut kunnianhimo muutti hänet rohkeaksi ja määrätietoiseksi mieheksi.^[1]

Vuonna 1039 Gwyneddin kuningas Iago ab Idwal murhattiin, ja Gruffudd ap Llywelynistä tuli Gwyneddin ja Powysin kuningas. Heti valtaan noustuaan Gruffudd löi Mercian joukot Rhyd-y-groesin taistelussa ja ajoi heidät pakoon. Tämä voitto loi Gruffuddille pysyvän maineen kansansa uljaana puolustajana ja vihollistensa kauhuna.^[1]

Lyötyään Mercian saksit Gruffudd soti Deheubarthin kuningasta Hywel ab Edwiniä vastaan vaihtelevalla menestyksellä. Hywel sai lopulta surmansa vuonna 1044, mutta Gruffudd ei kyennyt valloittamaan Deheubarthia sen seuraavilta hallitsijoilta.^[1]

Kesällä vuonna 1052 Gruffudd ap Llywelyn valloitti Herefordin ja löi saksien ja normannien armeijan lähellä Leominsteriä. Vuonna Gruffudd 1055 tappoi Gruffydd ap Rhydderchin ja sai viimein valloitettua Deheubarthin. Vuonna 1056 Herefordin piispa Leofgarin johtama armeija marssi Gruffuddia vastaan. Gruffudd voitti heidät 16. kesäkuuta 1056 käydyssä taistelussa.^[1]

Herefordin jaarli Harald Godwininpoika, Mercian jaarli Leofric ja Worcesterin piispa Ealdred saivat lopulta tehtyä rauhansopimuksen, ja Gruffudd vannoi uskollisuudenvalan Englannin kuninkaalle Edvard Tunnustajalle. Loppuvuodesta 1062 Harald Godwininpoika teki yllätyshyökkäyksen Gruffuddin hoviin Rhuddlanissa. Gruffudd onnistui pakenemaan, mutta hänen omat miehensä surmasivat hänet seuraavana vuonna.^[1]