Cléon-Fonte-moottori (kutsutaan myös nimillä Sierra- tai C-moottori) esiteltiin ensimmäistä kertaa vuoden 1962 Geneven autonäyttelyssä, Renault Floride S -mallin voimanlähteenä. Cléon-Fonte -moottorin kampiakseli oli tuettu viidellä runkolaakerilla, edeltäjänsä kolmen sijaan, venttiilikoneisto oli OHV-tyyppinen, eli työntötankomoottori. Lisäksi lohko oli varustettu märillä sylinteriputkilla[1]. Tämä oli insinööri René Vuaillat’n kehittämä täysin uusi ratkaisu. Moottori oli voimanlähteenä useissa eri Renault’n malleissa kolmella eri vuosikymmenellä, pakettiautoista perheautojen kautta turboahdettuihin urheiluautoihin. Myös muut ajoneuvovalmistajat, kuten DAF, Volvo ja romanialainen ARO käyttivät näitä moottoreita.
Moottorien koodinumerointi vaihtelee eri sarjojen sisällä, yksilöiden näin moottorit tarkasti eri versioihin. Aluksi käytetty koodaus oli xxx.yy. Näistä kolme ensimmäistä numeroa kertoi iskutilavuuden koodin, (esim. 956 cm³, koodi 689) ja kaksi viimeistä numeroa version. Merkinnässä pisteen tilalla saattoi myös olla numero 7 (esim. 688.02). 1970–1980 lukujen vaihteessa koodaus muuttui siten, että koodinumero koostui iskutilavuudesta ja versiosta, esimerkiksi C1E 750.[2]
CxC
C1C (Type 689) 1,0 (956 cm³), poraus 65 mm, isku 72 mm, puristussuhde 8:1–9,5:1, teho 34–49 hv, vääntö 63–75 Nm. Kaasuttimena Zenith tai Solex.