Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi on Suomen talvisodassa 1939–1940 ja jatkosodassa 1941–1944 kuolleitten somerolaisten sankarivainajien sankarihautojen muistomerkki. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Aukusti Veuro ja se paljastettiin vuonna 1949 sankarihaudoilla Someron vanhalla hautausmaalla.^[1]

Ehdotuksen sankarimuistomerkin hankkimisesta teki kaatuneiden muistopäivänä 1948 pitämässään puheessa maisteri Tapio Horila. Muistomerkin hankkimista varten järjestettiin kaatuneiden omaisille kokous Someron seurakuntatalolla elokuussa 1948. Kokouksessa esiteltiin muistomerkiksi kolme luonnosta, joista yhden oli tehnyt arkkitehti Matti Visanti ja kaksi kuvanveistäjä Aukusti Veuro.^[1]

Ehdotuksista valittiin yksimielisesti toteutettavaksi Aukusti Veuron suunnitelma Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi. Aukusti Veuron (1886–1954) tunnettuja töitä ovat muiden muassa Aleksis Kiven patsas Nurmijärvellä ja Vasikanjuottaja Hämeenlinnassa.^[1]

Muistomerkin toteuttajaksi valittiin Someron kivenveistämö ja se päätettiin tehdä Tammelan mustasta dioriitista.^[1] Kivenveistäjä Mauno Kankaan johtama Someron kivenveistämö toteutti 1950–1960-luvuilla lukuisia vaativia muistomerkkitöitä eri puolille Suomea.^[2]

Paljastusajankohdaksi muistomerkille valittiin heinäkuu 1949, joka samalla oli Someron pitäjän valmisteilla olleen 500-vuotisjuhlan ajankohta. Muistomerkin kustannukset päätettiin kattaa yleisellä keräyksellä. Kivi patsaaseen saatiin Tammelan Letkulta. 20 tonnia painava patsasaihio kuljetettiin Somerolle helmikuussa 1949, ja patsas saatiin paikoilleen sankarihauta-alueen itäreunaan keväällä 1949.^[1]

Paljastustilaisuus järjestettiin osana Someron seurakunnan 500-vuotisjuhlia 3. heinäkuuta 1949. Tilaisuudessa puhuivat pankinjohtaja Hulda Soini ja kirkkoherra Sulo Tasanko.^[1]