Osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevaa kokonaisuutta.
Ranskan kantonivaalit suoritetaan Ranskassa yleisneuvostojen jäsenten (conseillers généraux) valitsemiseksi. Vaalikausi yleisneuvoston jäsenillä on kuuden vuoden mittainen. Kuitenkin vaalit toimitetaan joka kolmas vuosi, sillä yleisneuvoston jäsenet jakautuvat kahteen ryhmään ja ryhmien vaalikaudet lomittuvat niin, että vaalit voidaan toimittaa aina kolmen vuoden välein.
Yleisneuvoston vaalit pidetään pääsääntöisesti yhdessä kunnallisvaalien tai aluevaalien kanssa.
Vaalitapa
Kantonivaalit järjestetään departementin yleisneuvoston valitsemiseksi. Jokainen departementti on jaettu useisiin kantoneihin. Samassa kaupungissa voi olla useita kantoneja ja toisaalta usea kunta voi yhdessä muodostaa kantonin. Ranskan kantonivaalien vaalialueena toimii siis kantonit.
Vaalitavassa ei ole tapahtunut muutoksia 140 vuoden aikana. Kyseessä on yksinkertainen enemmistövaali, jossa noudatetaan kahden kierroksen vaalitapaa kuten Ranskan presidentinvaaleissakin:
- Ehdokas tulee valituksi, jos hän saa enemmistön annetuista äänistä, mutta hänen tulee kuitenkin saada vähintään 25 % kantonin äänioikeutettujen lukumäärästä.;
- Ehdokas voi olla mukana toisella kierroksella, jos hän on ensimmäisellä kierroksella saanut ääniä vähintään 10 % äänioikeutettujen määrästä;
- Kuitenkin joka tapauksessa kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta on läsnä toisella kierroksella, olipa heidän äänimääränsä mikä tahansa;
- Toisella kierroksella tulee valituksi ehdokas, joka saa tässä vaalissa eniten ääniä ja tasatuloksen ollessa kyseessä (harvinainen, joskaan ei mahdoton tilanne) vanhempi saman äänimäärän saaneista ehdokkaista tulee valituksi.
Ehdot ehdokkuudelle
- Ehdokkaan tulee olla Ranskan kansalainen ja vähintään kahdeksantoista vuoden ikäinen vaalipäivänä,
- On suorittanut tyydyttävästi kansakunnan vaatimat palvelut,
- On vaalikelpoinen ja ei miltään osin ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan,
- Hänellä tulee olla selkeä yhteys vaalit järjestävään departementtiin (asumus tai veronmaksu),
- Hänen tulee prefektinvirastoon jättää ilmoitus ehdokkuudestaan ja toimittaa tarvittavat asiakirja.
Rahoitus
Vaalirahoitus on Ranskassa yhteiskunnan tiukassa valvonnassa. Sama pätee myös vaalimainontaan ja erilaiseen ennusteisiin ja ovensyykyselyihin.
- Vaalien mainostamiselle on säädetty tiukka yläraja. Tämä yläraja on riippuvainen vaalipiirin / kantonin asukasmäärästä ja yleensä se on asukasta kohden korkeampi mitä pienemmästä kantonista on kyse.
- Ehdokas ei voi itse ottaa vastaa lahjoituksia. Vain hänen valtuuttamansa varainhoitaja on siihen oikeutettu lahjoitusten ja puolueen antaman tuen vastaanottamiseen. Kaikki yli 150 euron suuruiset lahjoitukset tulee kirjoittaa sekkeinä ja sama tukija ei saa tukea ehdokasta yli 4.600 euron summalla.
- Ehdokkaan tulee antaa selvitys vaalimenoistaan kansalliselle kanpanjakomissiolle. Lisäksi komissiolla on oikeus:
- hyväksyä annettu selvitys,
- saattaa selvitys vaalituomarille, jotta hän soveltaa vaalilain määräämiä rangaistuksia,
- antaa selvitys oikeuden käsiteltäväksi, jos on rangaistus on luultavaa.
