Itävallan historia

Antiikin aika

• Hallstattin kulttuuri
• Noricum
• Itävallan markkreivikunta
• Babenberg
• Privilegium Minus

Habsburgien valta vuoteen 1815

• Habsburg-suku
• Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
• Itävallan arkkiherttuakunta
• Habsburgien monarkia

Wienin kongressin jälkeen

• Itävallan keisarikunta
• Saksan liitto
• Itävalta-Unkari

Ensimmäinen maailmansota

• Sarajevon laukaukset
• Ensimmäinen maailmansota

Sotien välinen aika

• Saksalainen Itävalta
• Ensimmäinen tasavalta
• Austrofasismi
• Anschluss

Toinen maailmansota

• Saksan Ostmark
• Toinen maailmansota

Sodan jälkeinen Itävalta

• Miehitys
• Toinen tasavalta

Rannikkomaa (saks. Küstenland) oli vuosina 1849–1918 toiminnassa ollut Itävallan kruununmaa eli ruhtinassuvun perintömaa. Siihen kuuluivat Gorizia (saks. Görz), Gradisca, Istria ja Trieste. Hallintopaikka ja aluetta johtaneen käskynhaltijan asuinpaikka oli Triestessä.^[1]

• Gorizia ja Gradisca: 2 918 km²
• Istria: 4 956 km²
• Trieste: 95 km²

• Gorizia ja Gradisca: 260 721
• Istria: 403 566
• Trieste: 230 000

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rannikkomaa Wikimedia Commonsissa