Rubin ohjasi kaksi pitkää elokuvaa, Kasvot kuvastimessa (1953) ja Kesäyön lapset (1955). Hän toimi myös niiden tuottajana.[1][2] Lisäksi hän tuotti Jack Witikan ohjaaman elokuvan Pessi ja Illusia vuodelta 1954, jonka tuotantoyhtiöksi hän sai Kansan Elokuva Oy:n[3]. Rubin itse katsoi edustavansa sekä yhteiskunnallista neorealismia että ranskalaista film noir -genreä, ja kummassakin hänen elokuvassaan tyylille ominaiset piirteet – ahdistus, syyllisyys ja moraalinen ristiriita – näkyvät selvästi. Kumpikaan pitkä ohjaus ei saanut mainittavaa yleisö- tai arvostelumenestystä. Lisäksi Rubin ohjasi dokumentteja ja toimi Suomen Filmiteollisuuden (SF) mainospäällikkönä 1950-luvulla.[1]