Raimo Issakainen

Raimo Aulis Issakainen (16. kesäkuuta 1933 Kouvola[1]27. heinäkuuta 2004[2]) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Issakaisen vanhemmat olivat vääpeli Vilho Issakainen ja Olga Kutvonen, hän oli vuodesta 1962 naimisissa hammaslääkäri Kirsti Taava Sinikka Mikkolan (1934–2022[3]) kanssa. Issakainen tuli ylioppilaaksi 1953, suoritti Kadettikoulun 1956, Sotakorkeakoulun teknillisen linjan 1964 ja maasotalinjan 1967. Diplomi-insinööriksi hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta 1972, kenttätykistöupseerikurssin hän suoritti Neuvostoliitossa 1976 ja maanpuolustuskurssin 1981. Issakainen toimi jääkäripatteriston jaosjohtajana ja patterinpäällikkönä 1956–1962, Keskussääaseman opetusupseerina 1964–1965, Pääesikunnan toimistopäällikkönä 1965–1966 ja 1972–1979, Kadettikoulun opetusupseerina 1967–1972, puolustusvoimien ATK-laitoksen johtajana 1970–1986, puolustusvoimien pääinsinöörinä 1987–1991, sotatalouspäällikkönä 1991–1992 ja puolustusvoimien teollisuuspoliittisena koordinaattorina 1993. Issakainen ylennettiin majuriksi 1968, everstiluutnantiksi 1973, everstiksi 1979, insinöörikenraalimajuriksi 1987 ja kenraaliluutnantiksi 1991.[1]

Issakainen hoiti myös useita luottamustehtäviä, hän oli esimerkiksi puolustusvoimien aloitetoimikunnan puheenjohtaja ja Sotatieteellisen seuran puheenjohtaja 1992–1998. Jäätyään eläkkeelle puolustusvoimien palveluksesta vuonna 1993 Issakainen viljeli perintötilaansa Hattulassa.[2]

Lähteet

  1. a b Irja Hämäläinen, Risto Rantala, Hannakatri Hollmén (toim.): Kuka kukin on. Who's who in Finland. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1994, s. 286. (Issakainen, Raimo) Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7
  2. a b Erkki Rannikko: Muistot: Raimo Issakainen HS.fi. Viitattu 2.10.2016.
  3. Kirsti Issakaisen kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 4.9.2022, s. B 29