Aibak oli alkujaan orjasotilas, eli mamelukki. Hän syntyi Turkestanissa ja hän oli turkkilaista syntyperää.[2] Hänet vietiin lapsena orjaksi sulttaanin palvelukseen, missä hän kyvykkäänä johtajana ja sotilaana kohosi merkittävään asemaan.[1][2][3] Ghuridien valtakunta vakiinnutti valtansa nykyisen Pakistanin alueella 1170- ja 1180-luvuilla, minkä jälkeen ghuridit jatkoivat sotaretkiään kohti Intiaa. 1190-luvulla ghuridien armeija hyökkäsi ensin pohjoisintialaisten radžputien hallitsemien valtakuntien kimppuun, minkä jälkeen sotaretket jatkuivat kohti Delhiä. 1200-luvun alkuun mennessä suuri osa Intian pohjoisista osista oli muslimien vallassa.[3] Delhin valtauksen jälkeen Aibak nimitettiin ghuridien Pohjois-Intian alueiden kuvernööriksi.[4]
Ghuridien sulttaani Mu'izz ad-Din murhattiin vuonna 1206. Hänellä ei ollut poikaa, minkä jälkeen valtakunta jaettiin uskollisen Aibakin ja Muhammadin veljenpojan Ghiyathin kesken.[2] Sulttaanin kuoltua Aibak oli edelleen teknisesti katsoen orja. Hän nosti vaikutusvaltaansa naimalla ghaznavidiprinsessan.[1] Mu'izz ad-Din oli jäänyt viimeiseksi kaikkien ghuridien suvun jäsenten tunnustamaksi sulttaaniksi, joten Aibak huomasi pian olevansa omillaan.[4] Aibak julistautui Delhin hallitsijaksi ja perusti Delhin sulttaanikunnan vuonna 1206, jolloin hänestä tuli Delhin ensimmäinen muslimisulttaani. Aibak ei ehtinyt hallita montaa vuotta, hän kuoli vuonna 1210.[2]
Perintö
Aibakin johtaman sulttaanikunnan asema oli aluksi tukala, mutta sen onnistui vakiinnuttaa asemansa seuraavien vuosikymmenten aikana. Lopulta sulttaanikunnasta kasvoi Pohjois-Intian valtakunnista merkittävin.[4] Aibakin perintönä Delhiin rakennettiin Qutub Minar, joka toimi muslimien voitonmerkkinä hinduista saavutetuista voitoista.[3] Hän oli suvaitsematon muita uskontoja kohtaan ja hindutemppeleitä tuhottiin ja tilalle rakennettiin moskeijoita. Hän oli hyvä diplomaatti ja sotilas, mutta hallitsijana hän ei ollut kokenut. Maata hallittiin sotilasvoimin ja hallinto ei ollut vakaa. Delhi ei myöskään Aibakin aikana täysin pystynyt irtautumaan muslimiaatelin vaikutusvallasta.[2] Aibakin jälkeen Delhin sulttaaniksi nousi hänen vävynsä Iltutmiš, lyhytaikaisen sulttaani Aram Šahin valtakauden jälkeen.[2][5]
↑ abcTammita-Delgoda, Sinharaja: Matkaopas historiaan - Intia. Suomentanut Toppi, Anne. Suomi: Kustannusosakeyhtiö Puijo, 1996. ISBN 951-579-030-1
↑ abcAndrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 96-97. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4(englanniksi)
