Quinton Hughes (s. 14. lokakuuta 1999 Orlando, Florida, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen jääkiekkopuolustaja, joka pelaa NHL-joukkue Vancouver Canucksissa. Hän toimii joukkueen kapteenina. Canucks varasi hänet ensimmäisellä kierroksella koko NHL:n varaustilaisuuden seitsemäntenä pelaajana kesällä 2018.[1]
Pelityyli
Elite Prospects -sivuston Curtis Joen mukaan Hughes on erittäin lahjakas puolustaja, joka erottuu luistelullaan ja fiksuilla ratkaisuillaan. Hän hallitsee kiekkoa hyvin laskelmoivasti ja on myös hyvin perehtynyt kiekottomana viemään tilaa ja aikaa vastustajilta. Joen mukaan Hughes erottuu myös muista puolustajista luovuudellaan ja visiollaan. Hän on aktiivinen molempiin suuntiin ja Joen mukaan kaiken kaikkiaan kokonaisvaltainen puolustaja, joka osaa avata peliä hyvin.[1]
Myös NHL:n suomenkielisen sivuston pelaajaesittelyn mukaan Hughes vaikuttaa ennen kaikkea luistelullaan. Hughesia Yhdysvaltain alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa valmentanut Bob Motzko on luonnehtinut häntä seuraavasti:
»Quinn on sähköinen pelaaja, jonka luistelutaito on ihailtavaa. Hän pääsee kiekon kanssa parilla potkulla vastustajista irti ja läpi hankalista väleistä. Lisäksi hänen pelinlukutaitonsa on todella korkealla tasolla, mikä taas näkyy tehopisteinä. Quinn on tällä hetkellä oikealla tiellä, eikä hänen kokonsa ole missään nimessä huolenaihe.»
[2]
Ura
Seuraura
Hughes syntyi Yhdysvaltain Floridan Orlandossa, mutta vietti suurimman osan lapsuudestaan Kanadan Ontarion Torontossa, jonne hän muutti perheineen Hughesin isän Jimin siirryttyä valmentajaksi NHL-joukkue Toronto Maple Leafsin organisaatioon.[3] Hughes vietti siellä myös suurimman osan juniorivuosistaan. Hän pelasi 13-vuotiaaksi asti hyökkääjän pelipaikalla, jonka jälkeen Hughes siirtyi puolustajaksi.[2] Hän pelasi kauden 2014–2015 pääosin Toronto Marlborosin AAA-junioreissa, joiden varakapteenina Hughes toimi. Hän voitti sekä GTMMHL Scotiabankin mestaruuden että OHL Cupin. Hughes pelasi kauden aikana myös yhden ottelun OJHL-junioriliigan St. Michael's Buzzersissa.[1]
Sarnia Sting varasi Hughesin 49. pelaajana OHL:n varaustilaisuudessa 2015, mutta hän ei kuitenkaan siirtynyt CHL:ään, jotta Hughes voisi jatkossa pelata Yhdysvaltain yliopistosarjoissa. Hän pelasi kaksi seuraavaa kautta Yhdysvaltain maajoukkueen kehitysohjelman mukana pelaten mm. USHL-junioriliigaa, jonka toiseen tähdistökentälliseen Hughes valittiin kauden 2016–2017 päätteeksi.[1]
Kaudeksi 2017–2018 Hughes siirtyi Michiganin yliopistojoukkueeseen. Hän oli joukkueen tehokkain puolustaja, toiseksi paras syöttäjä ja kolmanneksi paras pistemies tehoilla 5+24=29.[4] Hughesista tuli Michiganin yliopistojoukkueen historian eniten syöttöpisteitä tehnyt tulokaspuolustaja.[5] Hänet valittiin kauden päätteeksi B1G:n toiseen tähdistökentälliseen ja tulokkaiden tähdistökentälliseen.[1] Hughes pelasi kauden aikana myös CCM/USA Hockey All-American Prospects Gamessa.[6]
Vancouver Canucks varasi Hughesin ensimmäisellä kierroksella koko NHL:n varaustilaisuuden seitsemäntenä pelaajana kesällä 2018. Hän oli varaustilaisuuden pienimmällä numerolla varattu pohjoisamerikkalaispuolustaja.[1] Kaudella 2018–2019 Hughes voitti pelipaikastaan huolimatta Michiganin sisäisen piste- ja syöttöpörssin tehoilla 5+28=33.[4]
Maaliskuussa 2019 Hughes teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Vancouver Canucksin kanssa.[7][8]
Tammikuussa 2020 Hughes valittiin ensimmäisen kerran urallaan NHL tähdistöotteluun.[9]
Lokakuussa 2021 Hughes teki Canucksin kanssa kuusivuotisen jatkosopimuksen.[10]
Ennen kauden 2023-2024 alkua Canucks nimesi Hughesin kapteenikseen.[11]
Maajoukkueura
Hughes edusti Yhdysvaltoja MM-kilpailuissa vuonna 2018, jolloin hän voitti pronssia. Hughes pelasi turnauksessa jo ennen NHL-varausikäänsä ollessaan vain 18-vuotias. Hän pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2018 ja 2019, joista jälkimmäinen turnaus päättyi hopeaan ja ensimmäinen pronssiin. Hughes toimi vuoden 2019 turnauksessa Yhdysvaltain varakapteenina.[1]
Hughes pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2017, jolloin hän voitti maailmanmestaruuden. Valmennus valitsi Hughesin Yhdysvaltain turnauksen yhdeksi kolmesta parhaasta pelaajasta.[1] Hänet valittiin myös Ruotsia vastaan pelatun välieräottelun päätteeksi joukkueensa ottelun parhaaksi pelaajaksi.[12]
Hughes pelasi myös World U-17 Hockey Challengessa vuonna 2015, jolloin hän oli Yhdysvaltain paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies Scott Reedyn jälkeen tehoilla 1+5=6. Hughes oli koko turnauksen tehokkain puolustaja Canada Whiten Evan Bouchardin kanssa.[1]
Muuta
Hughesin pikkuveljet Jack ja Luke pelaavat myös jääkiekkoa. Heistä Jack pelaa hyökkääjänä Yhdysvaltain maajoukkueen kehitysohjelman mukana ja häntä on pidetty jopa suosikkina kesän 2019 NHL:n varaustilaisuuden ykkösvaraukseksi. Luke pelaa puolestaan puolustajana Little Ceasarsin AAA-tason juniorijoukkueessa. Veljesten isä Jim Hughes pelasi omalla urallaan kaksi ottelua ammattilaisena, mutta hän on luonut uran valmentajana mm. apuvalmentajana NHL-tasolla sekä päävalmentajana KHL:ssä ja AHL:ssä. Nykyään Jim työskentelee NHL-joukkue Toronto Maple Leafsin organisaatiossa pelaajatuotantopuolella. Quinnin äiti Ellen Weinberg-Hughes oli aikanaan menestynyt yliopistourheilija niin lacrossessa, jääkiekossa kuin jalkapallossakin.[3] Hän oli voittamassa jääkiekossa naisten MM-hopeaa vuonna 1992. Myös Quinn Hughesin setä Marty sekä serkku Teddy Doherty ovat pelanneet jääkiekkoa.[1]
Tilastot
|
|
Runkosarja
|
|
Pudotuspelit
|
|
Palkinnot
|
|
Arvokisat
|
Kausi
|
Joukkue
|
Liiga
|
O
|
M
|
S
|
Pist.
|
RM
|
O
|
M
|
S
|
Pist.
|
RM
|
|
|
|
|
|
|
Turnaus
|
O
|
M
|
S
|
Pist.
|
RM
|
2014–2015 |
St. Michael's Buzzers |
OJHL |
1 |
0 |
0 |
0 |
10 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2015–2016 |
US NTDP |
USHL |
34 |
4 |
7 |
11 |
10 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2016–2017 |
US NTDP |
USHL |
26 |
4 |
22 |
26 |
10 |
– |
– |
– |
– |
– |
|
|
|
|
|
|
U18 |
7 |
1 |
4 |
5 |
4
|
2017–2018 |
Univ. of Michigan |
B1G |
37 |
5 |
24 |
29 |
26 |
– |
– |
– |
– |
– |
|
|
|
|
|
|
JMM |
7 |
0 |
3 |
3 |
6
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
MM |
10 |
0 |
2 |
2 |
2
|
2018–2019 |
Univ. of Michigan |
B1G |
32 |
5 |
28 |
33 |
16 |
– |
– |
– |
– |
– |
|
|
|
|
|
|
JMM |
7 |
0 |
2 |
2 |
2
|
|
Vancouver Canucks |
NHL |
5 |
0 |
3 |
3 |
2 |
– |
– |
– |
– |
– |
|
|
|
|
|
|
MM |
8 |
0 |
3 |
3 |
0
|
2019–2020 |
Vancouver Canucks |
NHL |
68 |
8 |
45 |
53 |
22 |
17 |
2 |
14 |
16 |
2
|
2020–2021 |
Vancouver Canucks |
NHL |
56 |
3 |
38 |
41 |
22 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2021–2022 |
Vancouver Canucks |
NHL |
76 |
8 |
60 |
68 |
28 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2022–2023 |
Vancouver Canucks |
NHL |
78 |
7 |
69 |
76 |
34 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2023–2024 |
Vancouver Canucks |
NHL |
82 |
17 |
75 |
92 |
38 |
13 |
0 |
10 |
10 |
6
|
6 kautta |
yhteensä |
NHL |
365 |
43 |
290 |
333 |
146 |
30 |
2 |
24 |
26 |
8
|
2 kautta |
yhteensä |
B1G |
69 |
10 |
52 |
62 |
42 |
– |
– |
– |
– |
–
|
Lähteet
Viitteet