Pitkäjärven pinta-ala on 1,71 neliökilometriä eli 171 hehtaaria. Sen pituus koillisesta lounaaseen on noin 4,9 kilometriä ja suurin leveys noin 900 metriä. Järven koillispää, johon laskee pohjoisesta Herukkapuro, on VantaanLinnaisten ja Hämeenkylän puolella, ja lounaispää, jossa järven laskuoja sijaitsee, on Järvenperän alueella. Järven lounaispää on pitkältä matkalta kapea. Järvellä ei ole saaria, ja sen rantaviivan pituus on 13,1 kilometriä.[1] Järven ympäristössä on runsaasti asutusta ja luoteisrannoilla on lisäksi peltoja.[4]
Järvi on matala. Sen keskisyvyys on 2,3 metriä ja suurin syvyys 5,6 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven keskiosassa lähellä kaakkoisrantaa.[4] Järven tilavuudeksi on laskettu 3,9 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0039 kuutiokilometriä.[1]
Pitkäjärvi sijaitsee Espoonjoen valuma-alueella (vesistöaluetunnus 81.055), ja sen vedenpinnan korkeus on 19,2 metriä mpy.[1] Laskuoja lähtee järven lounaispäästä ja virtaa aluksi Kvarnbyån-nimisenä Träskändan kartanon puistoalueen läpi. Se jatkuu myöhemmin Glimsinjoen nimellä ennen kuin laskuojan nimeksi muuttuu Espoonjoki.[4]
Virkistysarvot
Pitkäjärvi vuonna 2014.
Kesällä 2010 järven Laaksolahden puoleiseen niemeen, syvänteeseen ja Pitkäjärvenrannan paikkeille laitettiin hapetinsäiliöt pohjaan. Kalakanta kattaa ainakin hauen, kuhan, ruutanan ja särjen. Pitkäjärvi on niittänyt mainetta myös rapujärvenä. Järvestä on ainakin vuonna 2005 poistettu roskakalaa.lähde?
Järvessä on neljä yleistä uimarantaa, Järvenperässä ja Vanhakartanossa on hiekkarannat, Laaksolahden urheilupuiston rannalla on betonilaituri kahdella tikkaalla ja Jupperissa on ponttoonilaituri, jonka päädyssä on tikkaat. Muitakin pienempiä, vähän käytössä olevia uintirantoja on Haapaniemen kärjessä ja Vantaan kaupungin omistama ranta Jupperissa, lisäksi Lähdevuoren takana on kallioisen niemen vieressä ranta kaislikon keskellä, sekä Lähderannan kerrostaloalueen takana on laituri.
Espoon kaupungin rahoittamia hoitokalastuksia on tehty viimeksi 2012–2014. Espoon Pitkäjärvellä on moottoriveneillä ja muilla koneellisilla vesikulkuneuvoilla ajo kielletty[5].
HSY:n tilastojen mukaan Pitkäjärveen on päätynyt vuoden 2016 ja vuoden 2023 alun välisenä aikana yli 2 400 kuutiometriä jätevettä erilaisissa ylivuodoissa. Ylivuodot ovat johtuneet muun muassa siitä, että runsaat sateet ovat saaneet viemäriverkoston tulvimaan.[6]
Geologinen historia
Pitkäjärven allas on osa miljoonien vuosien takaisessa maanjäristyksessä syntynyttä laaksoa, joka ulottuu KirkkonummeltaLahden seudulle saakka. Samassa laaksossa on myös Tuusulanjärvi. Monista muista Suomen järvistä poiketen Pitkäjärvi ja Tuusulanjärvi eivät siis ole jääkautista perua. Viimeisen jääkauden jälkeen laakso oli meren alla ja muodosti pitkän vuonon, josta nykyiset järvet sitten kuroutuivat maankohoamisen tuloksena.[7]
