Petri Luukkainen (s. 1984) on suomalainen elokuvaohjaaja ja tuottaja.
Hänen esikoisohjauksensa Tavarataivas oli yksi vuoden 2013 alun suosituimmista elokuvista.[1] Sitä on levitetty myös ulkomaille elokuvateattereissa[2] mm. Englannissa[3], Saksassa[4] ja Japanissa[5]. Elokuvasta tehtiin fiktiivinen uudelleen filmatisointi100 DINGE Saksassa ja formaatti (Stripped) jonka pohjalta on tehty TV sarja 10 eri maahan[6].
Luukkainen on ohjannut dokumentti TV-sarjoja kuten Just Boys BBC:lle, Voiko tätä syödä YLE:lle ja Game of Minds ARTE:lle.
Petri Luukkaisen ja Jesse Jokisen ohjaama Pelaaja (2023) sai kilpasarjan tuomariston kunniamaininnan Docpoint - Helsingin dokumenttielokuva festivaaleilla:
"PELAAJA on taitavasti tehty elokuva, jossa on vahvat hahmot ja tarina. Se kuvaa taidokkaasti sen maailman haasteita, jossa teini-ikäiset tällä hetkellä elävät. Arvostimme suuresti elokuvan luovaa tapaa kuvata eleitä, joissa tiivistyvät Verneri “Bona” Junkalan ja elokuvan kuvaaman yhteiskunnan jännitteet.” [7]
Luukkainen ohjaama TV sarja Voiko tätä syödä voitti Vuoden Sivistystekopalkinnon 2022[8]:
”Voiko tätä syödä”” kuuluu niihin hyvin harvalukuisiin suomalaisiin dokumenttisarjoihin, joiden ei tarvitse hävetä yhdenkään muualla maailmassa paljon isommalla rahalla tuotetun sarjan edessä. Vaikka sitä ei ole tehty samanlaisella budjetilla kuin BBC:n sarjoja, sen tuotantoon on satsattu riittävästi ja pienempi budjetti on korvattu onnistuneilla aiheen valinnoilla ja kekseliäisyydellä. ”Voiko tätä syödä” on erinomaisesti kuvattu ja hyvin visuaalinen, ja kaikki muukin toimii loistavasti: musiikkitausta, leikkaus ja ohjaus. Nopea rytmi vastaa ajan henkeä. Päähenkilöiden iloisuus, kova energiataso ja toisistaan eroavat ennakkoasenteet tekevät sarjasta helposti lähestyttävän. Ennen kaikkea sarja käsittelee uudenlaisella ja kekseliäällä tavalla teemaa, joka on todennäköisesti oman aikamme tärkein yksittäinen kysymys. Ellemme pysty muuttamaan ruokavaliomme painopisteitä, emme voi estää uusia pandemioita emmekä ilmastokatastrofia, ja menetämme antibiootit sekä suurimman osan maapallon kaikista eliölajeista. Asian käsittely niin, etteivät ihmiset torju sitä jo kättelyssä, ei vain ole ihan helppoa. ””Voiko tätä syödä”” ei välttämättä puhuttele henkilöitä jotka jo ovat vegaaneja tai kasvissyöjiä. Mutta se on erittäin kiinnostava kaikille niille ihmisille, jotka miettivät juuri nyt vakavasti, pitäisikö heidän lopettaa lihansyönti tai vähentää sitä, ja heitä on tällä hetkellä noin 70 prosenttia maailman väestöstä. Sarja on myös vannoutuneiden lihansyöjien näkökulmasta kiinnostava."[9]
Luukkainen kehitteli eurodanceilmiöstä kertovaa dokumenttielokuvaa Never-ending Dream joka oli suomalaistuotanto, mutta sitä tehtiin kansainvälisesti ja osittain englannin kielellä. Elokuvalle oli kaksi joukkorahoituskampanjaa.[10][11]
