Pentti Rautaharju

Pentti Rautaharju
Henkilötiedot
Syntynyt23. joulukuuta 1932
Tuusniemi
Kuollut7. elokuuta 2018 (85 vuotta)
Fort Lauderdale, Florida, Yhdysvallat
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (LL 1959), Minnesotan yliopisto (Ph.D. 1963)
Instituutti Wake Forestin lääketieteellinen korkeakoulu, Yhdysvallat; Alberta Heart Foundation, Kanada
Palkinnot useita palkintoja ja tunnustuksia, mm. Kuopion (1978) ja Turun yliopiston kunniatohtori (2003)[1][2][3]

Pentti Matti Rautaharju (23. joulukuuta 1932 Tuusniemi – 7. elokuuta 2018 Fort Lauderdale, Florida, Yhdysvallat) oli suomalais-yhdysvaltalainen lääkäri ja biofyysikko, joka toimi professorina ja tutkimusprofessorina Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Hän oli sydämen sähkökäyrän (EKG) epidemiologisen tutkimuksen kansainvälinen huippuasiantuntija.[2][4]

Ura

Rautaharju kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion Lyseosta 1951. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, ja valmistui sieltä lääketieteen kandidaatiksi 1955, ja edelleen lääkäriksi (LL 1959, toisen lähteen mukaan LT 1959). Tämän jälkeen hän opiskeli Minnesotan yliopistossa biofysiikkaa ja valmistui tohtoriksi (FT 1963).[2][3]

Rautaharju toimi Työterveyslaitoksen fysiologisen osaston tutkijana 1956-1958 ja elektrokardiologian tutkijana Minnesotan yliopistossa 1958-1962. Hän työskenteli sitten Dalhousien yliopistossa (Halifax, Nova Scotia, Kanada) biofysiikan ja biotekniikan tutkimuslaboratorion johtajana (1963-1966), jonka jälkeen saman yliopiston yliopiston fysiologian ja biofysiikan professorina (1966–1990). Hän siirtyi sitten Alberta Heart Foundationin tutkimusprofessoriksi (1990–1994) Edmontoniin (Alberta, Kanada). Tämän jälkeen hän oli vuodesta 1994 Yhdysvaltojen Pohjois-Carolinaan toimivan Wake Forestin lääketieteelliseen korkeakoulun kansanterveystieteen ja epidemiologian osaston tutkimusprofessori. Rautaharju toimi myös vierailevana professorina useissa yliopistoissa.[2][3]

Professori Rautaharju laati urallaan yli 300 tieteellistä julkaisua joista eläkkeellä noin 70.[2] Hän osallistui tieteellisellä urallaan moniin kansainvälisiin sydän- ja verisuonisairauksia koskeneisiin tutkimushankkeisiin sekä alan standardisoimistyöhön. Tutkimustyössään hän paneutui EKG-laitteistojen, tietojärjestelmien ja elintoimintojen säätelyn matemaattisten mallien kehittämiseen.[3]

Yksityiselämä

Rautaharjulla oli elokuussa 2018 kuusi lasta ja 11 lastenlasta.[4]

Hän käänsi myös runoutta. Vuonna 2015 hän julkaisi kokoelman Eino Leinon runoja englanniksi nimellä Seventy Seven Sentiments. A Selection of Eino Leino`s poems. [5]

Teoksia

(ote)

  • Pentti M. Rautaharju: The Female Electrocardiogram. Cham, Sveitsi: Springer, 2015. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  • Pentti M. Rautaharju & Farida Rautaharju: Investigative electrocardiography in epidemiological studies and clinical trials. London: Springer, 2007. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste

Lähteet

  1. ↑ Arkistoitu kopio 24.5.2003. Turun yliopisto, utu.fi. Arkistoitu 12.1.2019. Viitattu 11.1.2018.
  2. ↑ a b c d e Kari Antila & Asa-Matti Lyytinen: Pentti Rautaharju 1932–2018. Professori 22.9.2018. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 11.1.2018.
  3. ↑ a b c d Yhdistyksen kunniajäsenet Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY), lfty.fi. Viitattu 11.1.2018.
  4. ↑ a b Pentti Matti Rautaharju (1932 - 2018). Obituary 15.8.2018. Miami Herald via legacy.com. Viitattu 12.1.2018. (englanniksi)
  5. ↑ Eino Leinon käännösrunoja. Kainuun Eino Leino -seura.

Aiheesta muualla