Pedro Nunes (tai Nunez, Nuñez, latinaksi Petrus Nonius) (1492 Alcácer do Sal, Portugali – 1577 Coimbra, Portugali) oli portugalilainen matemaatikko, maantieteilijä ja tähtitieteilijä.[1][2][3]
Elämä ja ura
Nunes opiskeli muinaisia kieliä, filosofiaa ja lääketiedettä Lissabonissa ja matematiikkaa Salamancassa. Vuonna 1519 hän lähti tullitarkastajaksi Goalle Intiaan, josta palasi vuonna 1529 kuninkaalliseksi kosmografiksi. Luennoituaan kolme vuotta Lissabonissa hänelle perustettiin Coimbran yliopistoon korkeamman matematiikan professuuri, jota hän hoiti vuosina 1544–1562. Hän kävi keskusteluja ulkomaisten oppineiden kanssa, erityisesti ranskalaisen matemaatikon Oronce Finen kanssa. Hän toimi myös Portugalin hallitsijasuvun kotiopettaja.[1][2][3]
Nunes tutki ensimmäisenä loksodromista käyrää, joka on tärkeä navigoinnin kannalta. Hän oli myös ensimmäinen, joka ehdotti menetelmää hämärän pituuden laskemiseksi. Tähtitieteellisten mittausten tarkempaa suorittamista varten hän rakensi astrolabin tuloksia tarkentaneen mittalaitteen. Hänen kirjoituksistaan voidaan mainita Tratado da Esphera (1537), runsaasti kommentoitu käännös osista Klaudios Ptolemaioksen teosta, De crepusculis (1542) ja De arte atque ratione navigandi (1546). Hänen selkeä selontekonsa portugalilaisten tutkimusmatkailijoiden varhaisista tieteellisistä välineistä oli kuuluisa. Hänen kirjoitustensa täydellinen painos ilmestyi Baselissa vuonna 1592. Noonio-asteikko on nimetty Nunesin mukaan.[1][2][3]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
_sculpture.jpg)
