Paavo Erkki Olavi Kae (ent. Kajander) (1. marraskuuta 1914 Riihimäki – 16. maaliskuuta 2006)[1] oli suomalainen rautatievirkamies, pesäpalloilija ja kunnallispoliitikko.
Elämäkerta
Paavo Kae kirjoitti ylioppilaaksi Riihimäen yhteiskoulusta keväällä 1935. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen hänet otettiin VR:n palvelukseen vuonna 1936. Sotilasarvoltaan Kae oli luutnantti.[2]
Kae nimitettiin sähköttäjäksi vuonna 1944 ja I luokan kirjuriksi vuonna 1961. Kae toimi muun muassa eri tehtävissä rautatiehallituksen kuljetus- ja liikennetoimistoissa. 1960-luvun puolivälissä Kae vastasi 2. liikennepiirin vaununjakotehtävistä.[2]
Kirjuri Paavo Kae valittiin Suomen kansanpuolueen edustajana Riihimäen kauppalanvaltuustoon vuonna 1955. Vuonna 1960 Riihimäestä tuli kaupunki ja Kae valittiin kaupunginvaltuustoon vuonna 1964.[2] Yhteensä Kae oli kauppalan- ja kaupunginvaltuuston jäsen 17 vuoden ajan. Kaupunginhallituksessa hän toimi seitsemän vuoden ajan.
Kae toimi Suomen kansanpuolueen Riihimäen osaston puheenjohtaja.[2] Vuoden 1965 puolueliitoksen jälkeen Kae edusti Liberaalista kansanpuoluetta.
Pesäpallo
Paavo Kae pelasi pesäpalloa mestaruussarjassa kaikkiaan kymmenen kautta saavuttaen Suomen mestaruuden vuonna 1933 ja hopeaa 1935. Vuonna 1935 hän pelasi Itä-Länsi-ottelussa.[3]
Ensimmäisen piirinmestaruutensa Kae voitti 1930 pelatessaan Riihimäen Pallonlyöjien kakkosjoukkueessa, joka loppuottelussa voitti seuran ykkösjoukkueen.
Kae toimi RPL:n varapuheenjohtajana 1968–1969. Kaelle on myönnetty mm. Suomen Urheilun hopeinen ansioristi.
Saavutukset
Pelaajana
Lähteet
- Rantala, Risto; Siukonen, Markku; & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 3, s. 1149. Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.
Viitteet