Pílio (kreik.Πήλιο), antiikin Pelion (m.kreik.Πήλιον), on niemimaaThessaliassa Manner-Kreikan itärannikolla. Niemimaa on koukunmuotoinen ja sijaitsee Pagasitikóslahden ja Egeanmeren välissä. Pílio on myös niemimaan suurin vuori. Sen korkeimman huipun Stavróksen korkeus on 1 610 metriä.[1][2][3]
Pílio on vuoristoinen ja vehreä. Magnesian keskus Vóloksen kaupunki sijaitsee niemimaan kainalossa Pagasitikóslahden pohjukassa. Vuorenrinteillä on lukuisia pieniä kyliä.[2] Suurimpia niistä ovat niemimaan pohjoisosassa sijaitseva Zagorá sekä eteläosassa sijaitseva Argalastí. Muita tunnettuja kyliä ovat muun muassa Makrinítsa ja Miliés. Niemimaan kärjessä on Tríkerin kylä ja sen edustalla Pagasitikóslahdessa pieni Palaió Tríkerin saari. Niemimaan itäpuolella Egeanmeressä sijaitsevat (Pohjoiset) Sporadit, joista lähimpänä niemeä Skiáthos.
Hellenistisellä kaudella alueelle perustettiin Demetriaan kaupunki, joka kukoisti roomalaiselle ajalle saakka. 300–500-luvuilla jaa. alue kärsi goottien ja hunnien hyökkäyksistä. Bysanttilaisella ajalla Vólos linnoitettiin ja se kehittyi alueen merkittävimmäksi kaupungiksi, jota se on edelleen. Vuoden 1204 jälkeen alue päätyi venetsialaisille ja vuonna 1393 sen valloittivat osmanit. Pílion alue osallistui Kreikan vapaustaisteluun vuodesta 1821 lähtien, mutta kärsi tappion tuolloin sekä vuonna 1856. Alue liitettiin muun Thessalian ohella Kreikkaan lopulta vuonna 1881.[4]
