Outapaju kasvaa mustuvapajun nimialalajia etelänmustuvapajua (subsp. myrsinifolia) useammin puumaiseksi, 4–8 metriä korkeaksi. Sen haarat ovat karvaisia, vuosikasvaimet ja silmut ovat pitkäkarvaisia. Lehtien lapa on 6–7 senttimetriä pitkä ja soikea. Lehdet ovat sekä ylä- että alapinnalta karvaisia. Alalaji kukkii vasta lehtien puhjettua.
Outapaju Suomessa
Outapaju on yksi kolmesta mustuvapajun Suomessa kasvavasta alalajista. Se kasvaa yleisenä aivan pohjoisimmassa Lapissa ja harvinaisena paikoin etelämpänä Pohjois-Suomessa. Sen kasvupaikkoja ovat lehdot, lehtomaiset metsät ja rehevät korvet. Enontekiön ja Utsjoen tunturilehdoissa ja rehevissä tunturikoivikoissa outapajua tavataan usein puuna pääpuulajin tunturikoivun lisäksi.[1]
Lähteet
Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
Viitteet
↑Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset, luku tunturit. Suomen ympäristö 8/2008.
