Sodan jälkeen Lossow jäi palvelemaan Reichswehriin, Weimarin tasavallan asevoimiin. Vuodesta 1920 hän toimi jalkaväen sotakoulun johtajana. Vuonna 1923 hänet nimitettiin jäseneksi kolmihenkiseen Baijerin osavaltiohallintoon, nk. Baijerin triumviraattiin, jonka keulahahmo oli Gustav von Kahr. Koska osavaltiossa oli levotonta armeijan komentaja Hans von Seeckt käski Lossowia pidättämään aseistautuneiden natsiryhmien johtajat ja lisäksi lakkauttamaan natsien lehden Völkischer Beobachterin. Lossowin epäröityä hänet erotettiin ja tilalle nimitettiin Kress von Kressenstein. Kahr kuitenkin sai säilytettyä viran Lossowilla.
Yrittäessään oluttupavallankaappausta marraskuussa Adolf Hitlerin johtamat natsit vangitsivat Lossowin ja muut triumviraatin jäsenet. Lossow aikoi aluksi liittyä mukaan vallankaappaukseen, mutta muutti mieltään, sillä hänen apulaiskomentajansa oli saanut ylempää ohjeet tukahduttaa yritys joka tapauksessa. Lossowia ei tuomittu epäröinnistä, mutta hän ei saanut enää uusia tehtäviä erottamisensa maaliskuussa 1924 jälkeen.