Osmo Buller (s. 12. marraskuuta1950Taivalkoski) on suomalainen poliitikko ja esperantisti. Hän toimi Esperanton maailmanliiton toimistopäällikkönä 1986–1987 ja 1991–1996 sekä pääjohtajana 1996–2001 ja 2004–2016.[1]
Palattuaan Esperanton maailmanliitosta Osmo Buller toimi Taivalkosken kulttuurisihteerinä 1989–1991 ja oli perustamassa Päätalo-instituuttia 1990. Esperantoyhteyksien avulla Buller toteutti vuonna 1991 Puolan television kanssa elokuvahankkeen “La Reveno al Finnlando” (Paluu Suomeen), jossa jatkosodan aikana Taivalkoskella pakkotyössä ollut puolalainen palasi Taivalkoskelle ja kertoi kokemuksistaan. Vuosina 2002–2004 hän toimi Päätalo-instituutin johtajana. Vuonna 2017 Buller valittiin ainoana Vasemmistoliiton ehdokkaana Taivalkosken kunnanvaltuustoon 81 äänellä, vain yhden äänen turvin. Tästä huolimatta hänet valittiin valtuuston puheenjohtajaksi[3]. Vuonna 2018 hänet valittiin myös Taivalkosken kirkkovaltuustoon. [4]
Toiminta esperantoliikkeessä
Osmo Buller aloitti esperanton opiskelun vielä kansakoulussa ollessaan vuonna 1966 ja osallistui Helsingissä vuonna 1969 pidettyyn Esperanton maailmankongressiin.[5]. Vuonna 1985 hän aloitti työn Esperanton maailmanliiton päämajassa Rotterdamissa, Hollannissa aluksi kongressisihteerinä ja seuraavana vuonna keskustoimiston johtajana. Hänen ensimmäinen työjaksonsa päättyi 1987, jonka jälkeen Buller toimi UEA:n pääsihteerinä 1989–1990, mutta siirtyi takaisin toimiston johtajaksi 1991. Vuodesta 1996 vuoteen 2001 Buller toimi UEA:n pääjohtajana, mutta erosi 2001 hänen ja liiton hallituksen erimielisyyksien vuoksi. Vuonna 2004 Buller kuitenkin palasi UEA:n pääjohtajaksi Rotterdamiin. Hänen pääjohtaja-aikanaan toteuttiin maailmanliiton päämajan mittava remontointi 2004–2008. Vuonna 2016 Buller jäi eläkkeelle ja palasi Suomeen. Hän jatkaa esperantotoimintaa Esperanton maailmanliiton komitean ja talouskomitean jäsenenä.
Osmo Buller on kääntänyt esperantoksi Urho Kekkosen Tamminiemen (La finna vojo, 1989) ja suomeksi Claude Pironin "Esperantoon suhtautumisen psykologiaa" (1988).
Lähteet
↑ abHalina Gorecka & Aleksandr Korĵenkov: Nia diligenta kolegaro. Biografioj de 200 eminentaj esperantistoj. Kaliningrado: Sezonoj 2018 (esperantoksi)