Oskari Helminen

Oskar (Oskari) Helminen (10. huhtikuuta 1889 Messukylä – 5. lokakuuta 1977) oli suomalainen rakennusmestari, joka teki pitkän työuran Lapinniemen puuvillatehtaan ja Tampella-yhtymän palveluksessa.[1][2][3] Hän suunnitteli Tampereelle useita rakennuksia.

Helminen valmistui rakennusmestariksi Tampereen teollisuuskoulun huonerakennusosastolta vuonna 1912. Hän toimi ensin työnjohtajana rakennusmestari K. A. Tuomisen alaisuudessa, kunnes sai vuonna 1915 piirtäjän ja rakennusmestarin paikan Tampereen kaupungin rakennustoimistosta. Helminen ehti 1910-luvulla työskennellä myös Lokomolla, ennen kuin hän siirtyi rakennustöihin Lapinniemen puuvillatehtaalle. Kun Lapinniemi yhdistyi Tampellaan vuonna 1935, Helmisestä tuli koko Tampella-yhtymän rakennusmestari. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1961.[3][4]

Ranta-Tampellan kadunnimet Helmisenraitti ja Oskari Helmisen aukio on nimetty hänen mukaansa.[5]

Suunnittelutöitä Tampereella

Vapriikin pääoven vieressä sijaitseva siipirakennus on Oskari Helmisen suunnittelema.
  • Nattarin tilan päärakennuksen laajennus, 1928, Nurmintie 35 [6]
  • Ahvenistonkallion huvilan laajennus, 1935, Siltasavontie 87 [7]
  • Villa Lavoniuksen laajennus, 1935, Lavoniuksenraitti 5 [8][9]
  • Tampellan lentomoottorien koelaitos (nyk. Tammerkosken takomo), 1936, Verstaankatu 15 [10][11]
  • Tampellan verstaan lisärakennus (ent. konepajan ruokala, nyk. osa Museokeskus Vapriikkia), 1941, Alaverstaanraitti 5 [12]
  • Kovapään tilan päärakennuksen ulkoasumuutos, 1950, Nurmintie 83 [13]
  • Tampellan hydraulinen laboratorio, 1953, Verstaankatu 13 [14][15]
  • Tampellan rintamamiesten talo (As.oy Kalevanlinna), 1953, Kalevan puistotie 13 [16]
  • Pekolan talojen viides, läntisin rakennus, 1955, Ilmarinkatu 27 [17][18]
  • Tampellan urheilutalo, 1955, suunniteltu Erkki Huttusen luonnoksen pohjalta, purettu 1990 [3][19]
  • As.oy Sammonkartano, 1958, Kaupinkatu 40 / Liisanpuisto 8–12 / Sammonkatu 11–15 [20]

Lähteet

  1. ↑ Hautahaku (hakusana ”Helminen Oskar”) hautahaku.fi. Viitattu 7.7.2022.
  2. ↑ Kutsumanimi, syntymä- ja kuolinaika on tarkistettu Helmisen hautakivestä, joka sijaitsee Tampereella Kalevankankaan hautausmaalla, korttelissa 12.
  3. ↑ a b c Jansson, Jarmo: Oskari Helminen, Tampellan rakentaja. Tammerkoski, 2002, nro 4, s. 30–31.
  4. ↑ Henkilötietoja. Aamulehti. 9.4.1939, s. 6. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 7.7.2022.
  5. ↑ Jaakola, Juha: Missä asut? Tampellan kadunnimet. Tammerkoski, 2019, nro 5, s. 11.
  6. ↑ Jaakola, Juha: Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri, s. 46. Tampere: Tampereen kaupunki, 2008. ISBN 978-951-609-390-4
  7. ↑ Jaakola 2008, s. 98.
  8. ↑ Hinnerichsen, Miia: Herrainmäen rakennusinventointi alueen asemakaavaa varten (PDF) s. 28–29, 34. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016. Viitattu 7.7.2022.
  9. ↑ Asemakaava-alueen osoitteenvahvistus n:o 4287 (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2017. Viitattu 7.7.2022.
  10. ↑ Laakkonen, Iina: Rakennusinventointi, Ranta-Tampella IX-136, rakennukset 135, 136, H12, H13, H19, M10 (PDF) s. 6–8. Tampere: Tampereen kaupunki, 2009. Viitattu 7.7.2022.
  11. ↑ Yritys Tampere: Tammerkosken Takomo. Viitattu 7.7.2022.
  12. ↑ Lyyra-Seppänen, Anna: Museokeskus Vapriikki, rakennushistoriaselvitys: Yhteenveto (PDF) s. 4, 30–31. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2012. Arkistoitu 2.12.2022. Viitattu 7.7.2022.
  13. ↑ Jaakola 2008, s. 45.
  14. ↑ Laakkonen 2009, s. 8–9.
  15. ↑ Asemakaava-alueen osoitteenvahvistus n:o 4334 (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 7.7.2022.
  16. ↑ Rakennetun ympäristön kohde: Kalevan puistotie 13 – Kalevanlinna Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 7.7.2022.
  17. ↑ Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 125. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3
  18. ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 205. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  19. ↑ Virtanen, Jare: Masuuninmäki – kulttuurihistoriallinen selvitys (PDF) s. 17–19. Tampere: Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy, 2013. Viitattu 7.7.2022.
  20. ↑ Rakennus: Asunto Oy Sammonkartano Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 7.7.2022.