Oskar August Toppelius (31. tammikuuta 1828 Oulu – 30. kesäkuuta 1904 Helsinki) oli suomalainen lehtori ja kirjallisuudentutkija.

Toppeliuksen vanhemmat olivat Oulun kaupunginlääkäri, professori Gustaf Toppelius (1786–1864) ja Maria Calamnius. Hänen isoisänsä oli kuuluisa kirkkomaalari Mikael Toppelius. Toppelius pääsi ylioppilaaksi vuonna 1843. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1850 ja lisensiaatiksi sekä tohtoriksi 1857. Hän toimi Helsingin yliopiston estetiikan ja uudemman kirjallisuuden dosenttina 1861–1869 ja Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssina 1867–1869. Viimeksi Toppelius oli Vaasan lukion ja myöhemmin lyseon kreikan kielen lehtori 1869–1892.

Toppelius oli innokas teatterin harrastaja ja hän toimi muun muassa teatterikriitikkona. Hän oli lisäksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran runoustoimikunnan jäsen 1865−1870 sekä 1897−1902.

Toppelius, joka kuoli naimattomana, testamenttasi suurimman osan omaisuudestaan Pohjois-Suomen kouluille, varsinkin suomenkielisille.

• Ludvig Holbergs komedier, väitöskirja. 1856
• Folkvisorna om marsk Stig, väitöskirja. 1861
• Achilleus i 9. sÃ¥ngen af Iliaden. 1867

Toppeliuksen kirjoittamaa viisinäytöksistä Konungens läkäre -huvinäytelmää, jota esitettiin Helsingissä ja Tukholmassa, ei koskaan painettu.

• Suomen kirjailijat -tietokanta^{[vanhentunut linkki]}
• Kotivuori, Yrjö: Oskar August Toppelius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
• Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917
• Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 773.
• Backmanin Sukuseura ry sukutaulut: Oskar August Toppelius^{[vanhentunut linkki]}