Orjol (1902)

Orjol
Orjol
Orjol
Aluksen vaiheet
Rakentaja Kronštadtin telakka, Pietari
Kölinlasku 1. kesäkuuta 1900
Laskettu vesille 19. heinäkuuta 1902
Palveluskäyttöön lokakuu 1904
Poistui palveluskäytöstä keisarillisen Japanin laivaston valtaama 1905
nimetty Iwamiksi
Loppuvaihe upotettu maalilaivana 1924
Tekniset tiedot
Uppouma 14 378 t
Pituus 121,0 m
Leveys 23,2 m
Syväys 8,9 m
Koneteho 15 800 ihp
Nopeus 18 solmua
Miehistöä 28 upseeria ja 826 miehistönjäsentä
Aseistus
Aseistus 4 × 305 mm tykkiä kaksoistorneissa
12 × 152 mm tykkiä
20 × 76 mm tykkiä
20 × 47 mm tykkiä
4 × 381 mm torpedoputkea

Orjol (ven. Орёл) oli vuonna 1904 valmistunut Venäjän keisarikunnan laivaston Borodino-luokan taistelulaiva.

Valmistus

Alus tilattiin Kaleeritelakalta Pietarista, missä köli laskettiin maaliskuussa 1900. Alus laskettiin vesille 19. heinäkuuta 1902 ja valmistui lokakuussa 1904.[1]

Palvelus

Orjol lähti 15. lokakuuta 1904 Itämeren laivastosta muodostetun Venäjän Tyynenmeren laivaston 2. laivueen mukana Libausta Port Arthuriin. Laivueen päällikkönä oli vara-amiraali Zinovi Rožestvenski, jonka alaisuudessa laivue kiersi Kap Hornin saapuen Nosy Ben saarelle 9. tammikuuta 1905. Laivue oli saarella kaksi kuukautta levossa ja täydennettävänä. Laivue siirtyi Camranhinlahteen Ranskan Indokiinaan odottamaan Tyynenmeren laivaston 3. laivuetta, joka saapui kontra-amiraali Nikolai Nebogatovin johdolla 9. toukokuuta. Osasto aloitti 14. toukokuuta matkan Vladivostokiin. Aluksiin oli kuormattu runsaasti materiaalia matkaa varten, mikä kasvatti niiden uppoumaa merkittävästi. Tämä laski alusten panssarivyöt vedenpinnan alle.

Orjolin kärsimiä vaurioita.

Osasto kulki lyhyintä reittiä Tsusimansalmen kautta, missä se joutui keisarillisen Japanin laivaston yllättämäksi. Orjol oli Tsushiman meritaistelun alkaessa venäläisten neljän Borodino-luokan aluksen muodostaman 1. divisioonan viimeisenä aluksena. Alus ei juurikaan osallistunut alkuvaiheen taisteluihin, vaikka se syttyikin tuleen japanilaisten kranaattien osuttua. Pimeän laskeuduttua japanilaiset irtautuivat taistelusta ja venäläiset jatkoivat matkaansa kohti Vladivostokia.

Iwami vuonna 1907 Kuressa.

Seuraavana aamuna japanilaiset piirittivät venäläiset alukset, jotka antautuivat puolen tunnin kahakoinnin jälkeen. Orjoliin oli osunut taistelun aikana viisi 12 tuuman, kaksi 10 tuuman, yhdeksän kahdeksan tuuman, 39 kuuden tuuman ja 21 pienempää kranaattia tai niiden sirpaletta. Vaikka aluksen panssaroimittomissa osissa oli useita reikiä, se oli ainoastaan lievästi vaurioitunut, koska panssarointiin osuneet neljä 12 tuuman kranaattia eivät olleet läpäiseviä. Miehistöstä oli saanut surmansa 43 ja haavoittunut 80.

Japanilaiset korjasivat aluksen vauriot Uragassa ja se liitettiin keisarillisen Japanin laivastoon kesäkuussa 1907 nimellä Iwami. Korkealla olleen painopisteen laskemiseksi telakalla lyhennettiin savuhormeja, poistettiin tulenjohtotasanne sekä laskettiin kansirakennetta. Alus myös aseistettiin japanilaisvalmisteisilla 12 tuuman tykeillä. Samoin aluksen kuuden tuuman tykkitornit poistettiin ja ne korvattiin 12 kahdeksan tuuman tykillä, jotka asennettiin samalla alemmaksi.

Syyskuussa 1921 alus luokiteltiin ensimmäisen luokan rannikkopuolustusalukseksi, jonka aseistus poistettiin huhtikuussa 1922. Se poistettiin 1. syyskuuta 1922 alusluettelosta ja upotettiin heinäkuussa 1924 Miuran edustalla lentokoneiden maalina[2]

Lähteet

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1860–1905. Lontoo: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
  • McLaughlin, Stephen: Aboard Orël at Tsushima. Warship, 2005, XXVII. vsk, s. 38–65. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 1-84486-003-5 (englanniksi)
  • Jentschura, Hansgeorg; Jung, Dieter & Mickel, Peter: Warships of the Imperial Japanese Navy, 1869-1945. Lontoo: Arms & Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-151-1 (englanniksi)

Viitteet

  1. Gardiner 2002, s. 184.
  2. Jentschura et al 1977 s. 21