Tarvittava onnettomuusvalmius määrittyy onnettomuuden suuruuden mukaan. Pienessä onnettomuudessa pelastusryhmä kykenee toimeenpanemaan pelastustoiminnan, keskisuuressa onnettomuudessa käytetään pelastusjoukkuetta, suuressa onnettomuudessa puolestaan pelastuskomppaniaa ja suuronnettomuudessa tai häiriötilanteessa pelastusyhtymää.[1]
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Onnettomuustilanteiden pelastustoimen hallinnon ja organisoinnin esittely yms. pelkästään Suomen näkökulmasta esiteltynä on artikkelin kannalta turha. Se tulisi typistää >90%:sti pois ja yleistää (jos jää yleensäkään tähän artikkeliin, voisi olla pikemmin viittaus Katso myös-tyylin linkkinä), siirtää teksti tarvittaessa erillisartikkeliksi. Nyt tätä osa-aluetta korostetaan kohtuuttomasti, kokonaiskuvaa onnettomuuksista ja niiden jaottelusta (eri tyypisistä onnettomuuksista) ei saa.
Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä Onnettomuus Suomessa. Lisätietoja saattaa olla artikkelin keskustelusivulla. Syy: Tarpeelinen osa tekstitstä pitäisi siirtää erillisartikkeliksi
Suuronnettomuuden sattuaessa saatetaan vaatia useiden viranomaisten yhteistoimintaa sekä tavanomaista suurempia määriä pelastustoimintaan osallistuvia henkilöitä. Toimialueen pelastustoimi perustaa pelastustoiminnan johtokeskuksen, PEL-JOKE:n, ennakkosuunnitelman tai pelastustoiminnan johtajan päätöksen mukaisesti. Sen katsotaan tulleen perustetuksi, kun osallistuvien tehtävät on jaettu, viestiliikenneyhteydet on kokeiltu ja tilannekuva ajanmukaistettu.[2] Pelastustoiminta yleensä on kunnalliseen itsehallintoon liittyvää toimintaa, jossa kunnat ovat siirtäneet toimeenpanon aluepelatuslaitokselle.
Viestintää kuuluu tiedonjakaminen omalla organisaatiolle tilanteesta ja sen muutoksista, yhteistyöviranomaisille. Ulkoisesti viestintään kuuluu tiedottaminen ja toimintaohjeiden antaminen väestölle sekä uutistiedottaminen joukkotiedonvälittäjille. Valvonnalla varmistetaan kokonaisuuden toiminta.[4]
Poliisin johtojärjestelmä on kolmiportainen. Poliisin yleisjohtajana toimii päällystöön kuuluva poliisi, joka vastaa poliisin kenttätoiminnan operatiivisesta johtamisesta. Hän tukee poliisiyksikön johtoa ja varmistaa operatiivisen kenttäjohtamisen. Hän vastaa tilannekuvan muodostamisesta, voimavaroista ja toimintavalmiusasioista. Yleisjohtajan esimiehiä ovat poliisipäällikkö, polisipalvelut-linjan apulaispoliisipäällikkö, sekä valvonta- ja hälytystoiminnan sektorijohtaja ja esimieheksi erikseen määrätyt.
PEL-JOKE:n tueksi voidaan perustaa tukitoimintojen johtoelin, TUJE. Se tukee pelastustoimintaa ja huolehtii niistä, joilla ei ole fyysisiä vammoja, onnettomuuden uhrien omaisista ja henkisen huollon järjestämisestä. TUJE:n johtovastuu voi olla myös poliisilla.
Merellä tai muussa vesistössä kulkevaa alusta kohdannutta onnettomuutta kutsutaan haaksirikoksi, lakitekstissä myös haveriksi.
↑Ruuska, Rami: ”15.10 Johtokeskustyöskentely suuronnettomuustilanteissa”, ”Suuronnettomuusjohtaminen”, Suuronnettomuusopas, s. 160. (toimittaneet Maaret Castrén, Simo Ekman, Rami Ruuska ja Tom Silvast) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2015. ISBN 978-951-656-437-4
↑Ruuska, Rami: ”Suuronnettomuusjohtaminen”, Suuronnettomuusopas, s. 162-163. (toimittaneet Maaret Castrén, Simo Ekman, Rami Ruuska ja Tom Silvast) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2015. ISBN 978-951-656-437-4
↑Ruuska, Rami: ”15.20 Johtokeskustyöskentely suuronnettomuustilanteissa”, ”Suuronnettomuusjohtaminen”, Suuronnettomuusopas, s. 163. (toimittaneet Maaret Castrén, Simo Ekman, Rami Ruuska ja Tom Silvast) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2015. ISBN 978-951-656-437-4
↑Ruuska, Rami: ”15.20 Johtokeskustyöskentely suuronnettomuustilanteissa”, ”Suuronnettomuusjohtaminen”, Suuronnettomuusopas, s. 164. (toimittaneet Maaret Castrén, Simo Ekman, Rami Ruuska ja Tom Silvast) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2015. ISBN 978-951-656-437-4
↑Ruuska, Rami: ”15.20 Johtokeskustyöskentely suuronnettomuustilanteissa, kuva 15.20”, ”Suuronnettomuusjohtaminen”, Suuronnettomuusopas, s. 164. (toimittaneet Maaret Castrén, Simo Ekman, Rami Ruuska ja Tom Silvast) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2015. ISBN 978-951-656-437-4