Luonnonkatastrofi eli luonnononnettomuus tai luonnonmullistus[1] on katastrofi, jonka aiheuttaa luonto itse, ei ihminen. Luonnonkatastrofi voi olla hyvin tuhoisa: se voi aiheuttaa laajoja vahinkoja ja surmata paljon ihmisiä. Luonnonkatastrofeja on vaikea pysäyttää. Niiden varalle on kuitenkin suunniteltu erilaisia toimenpiteitä, joilla niistä voidaan varoittaa ennalta ja joilla niiden aiheuttamia haittoja voidaan vähentää.[2] Katastrofin tapahduttua uhreja auttavat esimerkiksi avustusjärjestöt kuten Punainen Risti.[3]
Luonnonkatastrofeissa kuoli 2010-luvulla vuosittain noin 45 000 ihmistä koko maailmassa. Kuolonuhrien määrä on laskenut kovaa vauhtia, sillä vielä 1920-luvulla ja 1930-luvulla uhreja oli vuosittain noin puoli miljoonaa.[4]
Geologiset katastrofit alkavat maanpinnassa ja pinnan alla. Niitä ovat esimerkiksi maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja lumivyöryt.[2] Myös tsunamit syntyvät yleensä maanjäristyksen tai muun vulkaanisen toiminnan seurauksena.[5] Maanvyörymiä tapahtuu vuoristoisilla tai tunturi- tai vaara-alueilla sellaisissa paikoissa, missä maaperä on pehmeää, esimerkiksi savea. Maanvyörymän riskiä lisääviä seikkoja ovat eroosio ja rankkasateet. Norjassa on tapahtunut silloin tällöin suuria maanvyöryjä, muun muassa Gjerdrumissa vuonna 2020.[6] Maanvyöryn kosteaa, mutaista muotoa kutsutaan mutavyöryksi. Tällaista tapahtuu joskus tulvivien jokisuistojen maastossa rankkasateiden aikana. Mutavyöryjä on tapahtunut muun muassa Kolumbiassa 2010, 2015 ja 2017.[7]
Hydrologiset luonnonkatastrofit
Hydrologiset luonnonkatastrofit liittyvät veteen. Niitä ovat esimerkiksi tsunamit ja tulvat.[2] Ilmastollisiin luonnonkatastrofeihin kuuluu monenlaisia sää- ja tuuli-ilmiöitä, kuten pyörremyrskyt, hirmumyrskyt, helleaallot ja lumimyrskyt.[2] Nämä kategoriat voidaan yhdistää hydrometeorologisten luonnonkatastrofien luokaksi, johon voidaan lukea myös kuivuus ja maastopalot.[8] Tsunami on hyökyaalto, joka voi syntyä meren alaisen maanjäristyksen tai tulivuorisaaren tuhoutumisen seurauksena tai meteorin pudotessa merialueelle. Tsunamin vyöryessä eteenpäin aallokko on epätasainen. Allokon tullessa rannikolle aallon pituus lyhenee, jolloin vesipatsas muuttuu korkeammaksi. Tsunameja esiintyy paljon Tyynellämerellä. Lähihistorian vakavin tsunamikatastrofi tapahtui 2004 Intian valtamerellä, mistä se iski rajusti Kaakkois-Aasiaan. Voimakkaita tsunameja on tapahtunut myös Japanissa 1703, Portugalissa 1755 ja Italian Messinassa 1908. Pyörremyrskyjä tapahtuu trooppisilla merialueilla ilmakehässä virtaavien pyörteisten tuulien seurauksena. Näitä vähintään 27°C:n lämpötilassa muodostuvia pyörremyskyjä kutsutaan Amerikan mantereella hurrikaaneiksi ja Kauko-Idässä taifuuneiksi. Pyörremyskyissä merivettä höyrystyy paljolti pilvipyörteiksi, jotka lopulta aiheuttavat sateen. Pyörremyrskyt heikentyvät huomattavasti lähestyessään mannerta. Kuuluisin hurrikaani Katrina pyöri Yhdysvaltojen etelärannikolla 2005. Luonnonkatastrofeja aiheuttavat myös tulvat. Pietari, joka sijaitsee suhteellisen lähellä Itämerta ja joka on rakennettu matalalle Neva-joen suhteen, on kärsinyt tulvista silloin tällöin. Bangladeshissa, joka sijaitsee sekä Ganges-joen että Brahmaputra- ja Meghna-jokien vaikutuspiirissä, esiintyy tuhoisia tulvia usein. Näin tapahtuu usein monsuunikaudella ja myrskyjen seurauksena.[9]Tornado on pyörretuuli, joka syntyy kuuman ja kylmän ilmamassan kohdatessa. Se saattaa kestää useita tunteja, kunnes sää vakautuu tai ilma muuttuu kuivemmaksi. Voimakkaimpia tornadoja esiintyy Yhdysvalloissa, mutta tornadoja on ollut Antarktista lukuun ottamatta kaikilla mantereilla.[10]
Muuntyyppiset luonnonkatastrofit
Muita luonnonkatastrofeja ovat sairaudet ja avaruudesta lähtöisin olevat katastrofit.[2]
Lähteet
↑luonnonkatastrofi.Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
