Ollila on kylä, kyläkeskus ja postinumeroalue (21560) Marttilassa Varsinais-Suomen maakunnassa. Postinumeroalueen pinta-ala on noin 90 km2, joten se käsittää n. 45 % Marttilan pinta-alasta.[1] Vuonna 2019 alueen väkiluku oli 476.[2].
Sijainti ja liikenne
Ollilan alueen kyliä ovat Siutila, Maunula, Hirvas, Simala, Ollila, Ruskolainen, Lovi ja Huovaristo. Kylät ovat kummallakin puolella Paimionjokea ja pohjoisten kylien läpi kulkee valtatie 10, jonka kautta pääsee lännessä Turkuun ja idässä Forssaan. Myös Suomen vanhin tie Härkätie kulkee Ollilan alueen kautta 10-tien eteläpuolella seuraten Paimionjokea. Sitä pitkin pääsee Marttilan kirkonkylään. Ollilan pohjoispuolella on Pöytyä ja Mellilä, joka nykyään kuuluu Loimaaseen, Ollilan itäpuolella on Koski Tl. Ollilan keskustasta lähtee tie pohjoiseen Kyröön ja etelään Marttilan erämaa-alueelle ja sen kautta Salon suuntaan. Paimionjoen ylittäviä siltoja on Ollilan ja Simalan välissä sekä Huovariston ja Ruskolaisten välissä. Hirvaksen ja Maunulan välissä on vuonna 2000 lopetetun tielinjan sillan rauniot. Ollilan alueen itäpuolella on Kosken kunta, pohjoispuolella Loimaa ja Pöytyä ja eteläpuolella Salo. Länsipuolella Ollilan alue rajoittuu Purhalan ja Palaisten kyliin.
Palvelut ja yhdistystoiminta
Ollila on Ollilan seudun kylien kyläkeskus. Kyläkeskuksessa on toiminut kaksi kauppaa ja kaksi pankkia sekä Marttilan meijeri ja kunnalliskoti. Nykyään Ollilan taajamassa toimii rautakauppa ja Arwina Oy. Myös Hirvaksen kylässä on toiminut kyläkauppa, joka on nykyään kirpputorina.
Paikallisia yhdistyksiä ovat olleet mm. Simalan pienviljelijäyhdistys sekä Ollilan työväenyhdistys.
Tällä hetkellä toimiva yhdistys on mm. Marttilan Eräveikot, jolla on metsästysmaja Simalassa sekä kodat Ruskolaisissa ja Hirvaksella.[3] Lisäksi alueella toimii Ollilan seudun kylätoimikunta. Ollilan urheilukentällä on kunnan urheilu- ja jalkapallokenttä ja urheilukentän vieressä matonpesupaikka mattomankeleineen.[4][5] Marttilan Nuorisoseuran seurantalo sijaitsee myös Ollilassa ja siellä on mm. näytelmä-, tanssi- ja kansalaisopistotoimintaa.[6]
Luonto ja nähtävyydet
Ollilan alueella on paksut savikerrokset, joihin Paimionjoki ja Hirvasoja sekä muut Paimionjokeen laskevat ojat ovat tehneet syvät urat. Näillä alueilla sijaitsevat useimmat pellot. Metsät ja suot sijaitsevat kallio- ja moreenialuella etelässä ja pohjoisessa.
Alueen keskellä sijaitsevassa Paimionjoessa on Markulankoski Ollilan alueella. Paimionjokeen laskevissa Hirvasojassa ja Lapinojassa on useita pieniä koskia. Paimionjoki, Markulankoski sekä Hirvasoja ovat pysyneet varsin luonnontilaisina, vaikka joki onkin rehevöitynyt. Uintia ja kalastusta voi harrastaa Paimonjoessa. Pohjoisen metsä-suoalueella Reksuo ja Kaurasten rahka on suurimmaksi osaksi ojitettu ja Kaurasten rahkalla on turpeentuotantoa. Pohjoisen suoalueelta alkavan Hirvasojan varrella on luontopolku ja myös Marttilan eteläosan erämaa-alue eräreitistöineen ulottuu Ollilan alueelle. Luontopolku alkaa Ollilan Seurantalolta ja jatkuu Kukonharjan luonnon monimuotoisuusalueen, Markulankosken ja sen saarten sekä Härkätien kautta Hirvasojan myllyn raunioiden ja Hirvasojan niittyjen ja laitumen kautta Paltanpääntien kävelysillalle Hirvaksen kylässä. Lähellä on myös entisen Maunulantien sillan rauniot ja vuonna 1827 palaneen Hirvaksen kylän entinen tontti Paimonjoen töyräällä. 10-tien toisella puolella Hirvasojan varrella on toinen suojeltu metsälaidun Siutilan kylässä. Eräreitistön varrella on mm. Marttilan komeimpia soita Haapasuo sekä August Canthin muistokivi Simalassa ja Juomakivenrahka sekä Lotikon Kellari Ruskolaisten kylässä. Simalassa on myös Lapinoja, jossa on ollut kaksi myllyä. Haapasuon ja kunnarajan välissä on Marttilan korkein kohta Meijerinmäki, joka on 110,3 metriä korkea. Pohjoisessa Parravahan suuri rajakivi on suojeltu. Nuotiopaikkoja on Lotikon kellarin ja Eräveikkojen Ruskolaisten sekä Hirvaksen kotien luona. Ruskolaisten naapurikylässä Palaisissa on kunnan tekemä uintipaikka. Kyröntien varrella on Arto Alieskolan patsaspuisto. Myös Siutilassa on Katajapuskan nuotiopaikka ja laavu. Lähellä Kosken puolella on Hevonlinnan järvi ja harju- ja ulkoilualue sekä jäljellä oleva ojittamaton osa Linturahkan suosta. Myös Marttilan vedenottamo on tällä alueella Rahkiossa.[7]
-
Simalan Haapasuo vuonna 2019 talvella.
-
Lotikon kellari Marttilassa Ruskolaisten kylässä vuonna 2005.
-
Konemetsän aluetta Simalan kylässä pellolla, johon Konemetsän osallistujat myös majoittuivat vuonna 2007.
-
Hirvasojan tulva nousi Hirvasojan luontopolun kävelysillalle vuonna 2021.
-
Paimionjoen Markulankoski vuonna 1960. Vasemmalla näkyy olkikattoinen puimalato, Matti Poutvaara, Kansalliskirjasto.
-
August Canthin muistokivi Kantinmäellä Simalassa Marttilan eräreitin varrella lähellä Haapasuota.
-
Arto Alieskolan patsaspuisto vuonna 2017 Ollilassa Kyröntien varrella.
-
Hirvaksentien silta Hirvasojan yli Hirvasojan luontopolun varrella Hirvaksen kylässä vuonna 2012.
Historia
Kaikki Ollilan alueen kylät olivat olemassa jo keskiajalla ja Ollilan seudun kylien talot on ensimmäisen kerran luetteloitu vuoden 1540 maakirjassa. Ollilan alueella käytiin myös viimeisiä Ruotsin ja Suomen armeijoiden välisiä taisteluja Paimionjoen ja Härkätien varrella vuonna 1599, kun Suomen aatelisto halusi Suomen liittyvän Ruotsista Puolaan. Kaarle-herttuan armeija voitti Marttilan taistelun koukattuaan Marttilan erämaa-alueen kautta suomalaisten selustaan ja Suomi jäi edelleen Ruotsin yhteyteen.
Alueen historiaa on käsitelty tarkemmin Marttilan historiaa käsittelevässä kirjoissa (Edwin Sjöman Marttilan Säästöpankin toiminnasta v. 1875-1899 sekä Yleinen katsaus saman pitäjän muihin oloihin 1900, Aulis Oja Marttilan pitäjän historia 1959, Jukka Heininen Sata vuotta Marttilan menestykseksi, Marttilan Säästöpankin vaiheita 1875-1975 (1975). Kari Alifrosti Ajassa mukana - Marttilan historiaa 1900-luvulla (2009) ja .Elina Pöykkö Pankki keskellä kylää, Marttilan Osuuspankki 1912-2012 (2012)..
Kylien talot sijaitsivat pitkään jokivarren tuntumassa jokitörmällä kummallakin puolella jokea. Rakennukset ja karja sekä muu irtain omaisuus olivat talon omia, mutta rakennukset oli sijoitettava yhteiselle kylätontille. Jokivartta noudatteli yhtenäinen kapea peltovyöhyke. Kyläryhmiä yhdisti toisiinsa tie kummallakin puolella jokea. Peltojen takana alkoi metsä. Talojen lähellä oli harvempi hakamaa, joka oli kesäisin laitumena. Kustakin kylästä lähti joesta poispäin kyläläisten yhdessä omistama tie, jota pitkin pääsi kauempana oleville niityille. Tällainen on esimerkiksi nykyinen Hirvaksentie Hirvaksen kylässä. Niityt ja pellot oli aidattu, jotta laiduntava karja ei pääsisi niille. Kukin kylä omisti peltomaan ja kullakin kylän talolla oli oikeus saada siitä käyttöönsä kyläosuuttaan vastaavan alan maata. 1700-luvun isonjaon jälkeen kylien talot alkoivat vähitellen siirtyä pois kyläkeskuksista omien peltojensa äärelle. Hirvaksen kylässä tämä tapahtui vuoden 1827 tulipalon jälkeen.
Vuoden 1585 ensimmäisessä Turun läänin myllyluettelossa mainitaan kaksi ojamyllyä Simalassa. Vuonna 1625 ojamyllyjä on Simalan lisäksi myös jo Hirvaksella, Ollilassa ja Ruskolaisissa. Hirvaksen mylly sijaitsi Hirvasojassa kyläkeskuksen lähellä, Simalan myllyt Lapinojassa ja Ruskolaisten mylly ilmeisesti Lappalaistenojassa. Rakenteena jalkamyllyssä oli kosken pohjakiveen poratussa reiässä pyörivä pystysuora tukki, jonka alapäässä olivat vaakasuorat vesisiivet ja yläpäässä myllynkivet. Ollilan alueen myllyjä oli käytössä ainakin 1900-luvun alkuun asti ja niitä käytettiin, kun ojissa oli sopivasti vettä.
Ollila oli pitkään väkiluvultaan Marttilan suurin kylä, jonne on perustettu mm. Marttilan ensimmäiset kaupat, pankit, osuusmeijeri, koulu ja kunnalliskoti. Marttilan Säästöpankin konttori avattiin Ollilassa vuonna 1882 ja Säästöpankin pääkonttori oli Ollilassa ja Huovaristossa 1950-luvulle asti. Sen jälkeen rakennus toimi mm. vapaakirkon kirkkona. Marttilan Osuuspankki (osuuskassa) perustettiin Ollilassa vuonna 1912. Vuonna 1972 Kirkonseudun Osuuspankki yhdistettiin Marttilan Osuuspankkiin. Ollilan kansakoulu perustettiin vuonna 1897 ja 1939 se muutettiin Marttilan kunnalliskodiksi koulun siirryttyä vuonna 1936 Hirvaksen kylään, johon perustettiin myös kyläkauppa. Kouluja Ollilan alueella oli parhaimmillaan viisi kappaletta. Marttilan Osuusmeijerin rakennus rakennettiin Ollilan keskustaan vuosina 1917-1918 ja sitä laajennettiin vuonna 1934. Ollilassa oli 1900-luvun alussa kaksi seurantaloa, joista vanhempi Ollilan Seurahuone purettiin 1930-luvulla ja toinen jatkaa toimintaansa edelleen Marttilan Nuorisoseuran omistuksessa. Lisäksi Ollilan alueella oli 1900-luvulla Ollilan työväentalo ja Loven rukoushuone, jossa oli myös Marttilan Kansanhuollon toimisto vuoteen 1950 asti.
Ollilassa on järjestetty kolme maakunta/laulujuhlaa vuosina 1914, 1926 ja 1955. Vuoden 1926 maakuntajuhlan laulu-, soitto- ja urheilujuhlan pääjuhlapaikka oli lähellä tulevaa Hirvaksen koulua Hirvasojan rinteellä.[8].
Konemetsä-festivaali järjestettiin puolestaan vuosina 2004-2009 Simalan kylässä Lapinojan lähellä olevalla metsässä sijaitsevilla lavoilla.
Ollilan alueen kouluista viimeinen Hirvaksen koulu lopetettiin vuonna 1999, seuraavan vuoden se toimi vielä esikouluna. Ollilan seudun koululaiset siirrettiin silloin Kirkonkylän kouluun. Tämän jälkeen koulu on toiminut ensin majatalona ja sitten levytysstudiona. Marttilan kunnalliskoti siirrettiin vuonna 1975 myös Kirkonkylään. Marttilan osuusmeijeri lopetettiin vuonna 1976. Sen tiloissa toimii nykyään Arwina Oy. Säästöpankin toiminta Ollilassa loppui vuonna 1994 SKOPin konkurssiin. Myös Osuuspankin (2008) ja postin konttorit on lakkautettu Ollilassa 2000-luvulla. Ollilan kauppa lopetti vuonna 1994. Ainoana kauppana Ollilassa jatkaa Nurmen kauppa, joka lopetti suurimmaksi osaksi elintarvikemyynnin 2000-luvun alussa ja keskittyi rautakaupaksi. Ollilassa on myös mm. maanrakennusalan yrityksiä, Karjatilatarvike Oy, LVI-alan yritys, kaksi autokorjaamoa, yksi traktorikorjaamo ja kyläpaja. Hirvaksen kaupassa on nykyään kirpputori ja siellä voivat myös matkailijat yöpyä. Ollilan urheilukentän yhteydessä on kunnan matonpesupaikka. Siutilan ja Hirvaksen kyliin on perustettu Verhonkulman tuulipuisto, jossa on kuusi tuulivoimalaa.
Tilastoja
Vuonna 2012 alueen väkiluku olli 541 henkilöä (n. 25 % Marttilan asukkaista), joista naisia on 239 (44,18 %) ja miehiä 302 (55,82 %). Asukkaiden keski-ikä on 44 vuotta. Alueella on yhteensä 237 taloutta. Postinumeroalueella asunnon keskipinta-ala on 105 m2[1].
Kuuluisia ollilalaisia
- Edward Sjöman, Marttilan Säästöpankin perustaja ja nimismies, 1840-1912.
- Artturi Herne, Marttilan Osuuskassan ensimmäinen kassanhoitaja, Marttilan Osuusmeijerin isännöitsijä ja Marttilan soittokunnan johtaja, 1883-1931.
- Arto Ali-Eskola, kansantaiteilija, 1948-.
- Lauri Heikkilä, kansanedustaja 2011-2015, kotitila Ruskolaisten kylässä, 1957-2024.
Katso myös
Lähteet
- Edward Sjöman, Marttilan Säästöpankin toiminnasta v. 1875-1899, 1900
- Aulis Oja, Marttilan pitäjän historia, 1959.
- Olli Suominen, Kosken seudun luonto, 1989.
- Kari Alifrosti, Ajassa mukana - Marttilan historiaa 1900-luvulla, 2009.
- Jukka Heininen, Sata vuotta Marttilan menestykseksi, Marttilan Säästöpankin vaiheita 1875-1975, 1975.
- Elina Pöykkö, Pankki keskellä kylää, Marttilan Osuuspankki 1912-2012, 2012.
Viitteet
Aiheesta muualla
- Ollilan seudun kylätoimikunta https://www.facebook.com/profile.php?id=100041371451867&sk=photos
