Obinlahti on saanut nimensä lahden eteläosaan laskevan mahtavan Ob-joen mukaan. Muita merkittäviä Obinlahteen laskevia jokia ovat Nadym sekä Obinlahden itäiseen haaraan eli Tazinlahteen purkautuvat Pur ja Taz.[1]
Lahti muodostaa luontaisen liikenneväylän erittäin merkittäville Jamalin Nenetsian pohjoisille maakaasu- ja öljykentille. Sen äärellä sijaitsee monia maailmankin mitassa tärkeitä petrokemiallisia tuotantoalueita, kuten Venäjän toiseksi ja maailman viidenneksi suurimmaksi maakaasukentäksi arvioitu Jamburgin kaasukenttäTazin niemimaalla ja useita Jamalin niemimaan kenttiä. Osa luonnonvaroista on Obinlahden pohjan alla.[2][3][4]
Lahti on kuitenkin matala, mikä yhdessä vuoroveden sekä tuulen ja ilmanpaineen muutosten aiheuttaman meriveden korkeuden vaihtelujen ja aallokon kanssa rajoittaa liikennöitävien alusten syväyksen korkeintaan 9 metriin. Suurimmat tankkilaivat eivät voi täydessä kuormassa siten operoida tällä merenlahdella. Obinlahti on myös suurimman osan vuodesta merijään peittämä. Liikennöintiin tarvitaan talvikaudella jäävahvistettuja aluksia ja/tai jäänmurtajien apua.[5]
Ob-joen ja merenlahden raja vaihtelee runsaasti esimerkiksi kevättulvan mukaan. Joensuulla ja Obinlahden pohjukassa on useita saaria, joista osa kuuluu RAMSAR-suojeluohjelmaan.
Lähteet
↑ abObskaja guba (Verkkotietosanakirjan artikkeli Obinlahdesta) Словарь современных географических названий. — Екатеринбург: У-Фактория. Под общей редакцией акад. В. М. Котлякова. 2006. Sähköisten hakuteosten sivusto dic.academic.ru. Viitattu 28.4.2012. (venäjäksi)
