Kazantzákis valmistui oikeustieteen tohtoriksi 1906 Ateenassa, mutta jo ennen sitä hän oli luonut uraa kirjailijana ja filosofina. Hän oli myös poliittinen aktiivi, jonka kiinnostus oli aluksi kohdistunut kreikan kansankielen eli dimotikín saamiseen virallisen kielen asemaan. Hänen pääteoksenaan pidetään vuonna 1938 ilmestynyttä Odýsseia (Οδύσσεια) -runoteosta. Romaanit saavuttivat kuitenkin suuremman kansansuosion. Niissä yhdistyvät ihmistutkiskelu, mystiikka, kristillisyys ja raju aistillisuus.[1]
Ikuinen vaellus (Ο Χριστός Ξανασταυρώνεται, O Christós Xanastavrónetai)
Kerro minulle, Zorbas. ((Βίος και πολιτεία του Αλέξη Ζορμπά, Víos kai politeía tou Aléxi Zormpá, 1946.) Suomentanut Vappu Roos. Suomennettu ranskankielisestä käännöksestä) Helsinki: Tammi, 1954.
Pyhä köyhyys. Romaani Fransiskus Assisilaisen elämästä. ((Ο Φτωχούλης του Θεού, O ftochoúlis tou Theoú, 1956.) Suomentanut Aarno Peromies) Helsinki: Tammi, 1961.
Tilinteko El Grecolle (Αναφορά στον Γκρέκο, Anaforá ston Gkréko)
Vapaus tai kuolema. ((Ελευθερία ή θάνατος, Elefhería i thánatos, 1950.) Suomentanut Elvi Sinervo. Suomennettu ruotsinkielisen ja saksankielisen laitoksen mukaan) Helsinki: Tammi, 1955.
Viimeinen kiusaus. ((Ο Τελευταίος Πειρασμός, O Teleftaíos Peirasmós, 1952.) Suomentanut Elvi Sinervo) Helsinki: Tammi, 1957.
Lähteet
↑ abZetterberg, Seppo (toim. suomalainen laitos): Muutosten vuosisata 6, s. 266. (Alkuteos: Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade) WSOY, 1995. ISBN 951-0-18423-3