Nusratin kurdiperhe asettui asumaan Karachiin silloiseen Brittiläisen Intiaan ennen Pakistanin ja Intian itsenäistymistä. Nusrat tapasi Zulfikar Ali Bhutton Karachissa, jossa he menivät naimisiin 8. syyskuuta vuonna 1951. Tämä oli Zulfikar Ali Bhutton toinen avioliitto, josta syntyi yhteensä neljä lasta:
Vuosina 1972-1977 Nusrat toimi poliittisella kentällä lähinnä edustustoimissa ja lukuisilla ulkomaanvierailuilla miehensä Zulfikarin rinnalla. Bhutto toimi pääministerin rouvana vuosina 1973-1977.
Vuonna 1979 miehensä Zulfikar Ali Bhutton oikeudenkäynnin ja teloituksen jälkeen Nusratista tuli Pakistanin kansanpuolueen puheenjohtaja. Vuonna 1982 syöpää sairastava Nusrat sai lähteä maasta sairaalahoitoonLontooseen, ja hänen tyttärensä Benazir sai puolueen johtajuuden vuonna 1984.
Palatessaan Pakistaniin1980-luvun lopulla hän toimi kansanedustajana Pakistanin parlamentissa.
Myös tyttärensä Benazirin pääministeriuran aikana Nusrat toimi salkuttomana ministerinä ja pääministerin sijaisena.
1990-luvun alussa Nusratin ja Benazirin välit katkesivat, kun äiti Bhutto rupesi tukemaan poikaansa Murtazaa jossain suvun välisessä kiistassa, mutta Nusrat solmi suhteet takaisin tyttäreensä kun Murtaza murhattiin vuonna 1996.