Kunnan maapinta-ala on 1 370,48 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 9 480 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 53,70 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Harmångerin, Ilsbon ja Jättendalin maalaiskunnat liitettiin Harmångerin "suurkunnaksi". Bergsjön, Gnarpin ja Hasselan maalaiskuntiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1974 Harmånger, Bergsjö, Gnarp ja Hassela yhdistettiin, ja kunnan keskustaajamaksi valittiin Bergsjö. Uusi kunta nimettiin Nordanstigin kunnaksi. Nimen Nordanstig otti ensi kerran käyttöön arkkipiispa Nathan Söderblom, kun hän vuonna 1916 nimesi Hälsinglandin pohjoisen ylisen rovastikunnan Nordanstigin rovastikunnaksi.
Vaakuna
Vain Gnarpin maalaiskunnalla oli aikaisemmin oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
105
1,1
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
439
4,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
8 147
85,8
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 109 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 133 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 166 959 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 49 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 18,9 %
18–64-vuotiaat: 57,0 %
65 vuotta täyttäneet: 24,0 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
8,5
6,7
jalostus
30,1
30,8
palvelut
58,9
60,5
tuntematon
2,6
2,0
Työpaikkoja ja työllisiä
3 152
4 268
työpaikkaomavaraisuus
73,9
Taajamat
Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 47,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 012 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nordanstigin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Ilsbo
Harmånger-Jättendal
Gnarp
Bergsjö
Hassela
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Nordanstigs kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.