Nils Bernt Armas Grotenfelt (5. joulukuuta 1851 Viipuri – 1. heinäkuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen valtiopäivämies, asessori ja kamarineuvos, joka toimi eduskunnan kirjaston johtajana.^[1]

Grotenfeltin vanhemmat olivat hovioikeudenneuvos Nils Karl Elias Grotenfelt ja Ottiliana Johanna Crusell ja puoliso vuodesta 1883 Helena Alexandra Augusta Levón. Lehtori Ossian Grotenfelt ja professori Gösta Grotenfelt olivat hänen veljiään,^[2] samoin kuin ylijohtaja Nils Grotenfelt.^[3]

Grotenfelt tuli ylioppilaaksi 1870 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1875 ja molempien oikeuksien kandidaatiksi 1881. Varatuomarin arvon hän sai 1883. Grotenfelt oli yliopiston kirjaston ylimääräinen amanuenssi 1876–1880, senaatin kopisti vuodesta 1883 ja kamreeri 1888–1897 ja samalla senaatin talousosaston kirjaaja 1888–1893. Valtiovarain toimituskunnan apukamreeri Grotenfelt oli 1893–1897 ja sen jälkeen tullihallituksen kamreeri. Vuodesta 1900 hän oli siellä asessori aina vuoteen 1912 asti, joskin hän oli erotettuna poliittisista syistä 1902–1906. Tuolloin hän toimi Helsingin raastuvanoikeudessa oikeusraatimiehenä. Grotenfelt edusti aatelissäädyssä sukuaan valtiopäivillä 1882, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906. Säätyjen talouden- ja kirjastonhoitajana hän toimi 1884–1905 ja kirjastonhoitajana vuoteen 1906. Hänellä oli myös useita luottamustehtäviä.^[1][2][4]