Niki Mäenpää (s. 23. tammikuuta 1985 Espoo) on suomalainen jalkapalloilija, joka edusti viimeksi Veikkausliigassa pelaavaa Helsingin Jalkapalloklubia. Hän on pelipaikaltaan maalivahti.
Mäenpään ura alkoi Ranskassa Lensin organisaatiossa. Heinäkuussa 2006 hän siirtyi Hollannin kakkostasolle FC Den Boschiin, jossa hän teki läpimurtonsa. Mäenpää pelasi kaudet 2009–2013 Hollannin liigassa Willem II:n, AZ:n ja VVV-Venlon riveissä. Yhteensä yhdeksän Hollannin vuoden jälkeen Mäenpää siirtyi heinäkuussa 2015 Englannin kakkostasolla pelanneeseen Brighton & Hove Albioniin. Brighton nousi Valioliigaan kaudeksi 2017–2018, mutta Mäenpää ei saanut tililleen otteluita Valioliigassa.
Englannissa Mäenpää edusti vielä Bristol Cityä ja Stoke Cityä ennen siirtoaan Italiaan ja Venezian paitaan, jossa hän teki Serie A -debyyttinsä 36-vuotiaana kaudella 2021–2022. Mäenpää siirtyi HJK:n riveihin elokuun 2023 alussa loppukauden kattavalla sopimuksella.[2]
A-maajoukkueessa Mäenpää debytoi 23-vuotiaana vuonna 2008 Valko-Venäjää vastaan. Mäenpää pelasi Suomen ykkösmaalivahtina MM-karsinnoissa 2012–13, ja yhteensä hän on pelannut 27 A-maaottelua.
Seurajoukkueet
Lens
Niki Mäenpään pelaajaura aikuisten tasolla alkoi, kun hän siirtyi kesällä 2003 Ranskan Ligue 1:ssa pelanneeseen Lensiin. Mäenpää pelasi kolmen kauden aikana kuitenkin vain Lensin reservijoukkueessa. Kevään 2006 Mäenpää vietti lainalla Hollannin kakkostasolla Eerste divisien Telstarissa, mutta hän ei pelannut edustusjoukkueessa sarjaotteluissa.
Den Bosch
Niki Mäenpää siirtyi heinäkuussa 2006 1+2 -vuotisella sopimuksella Hollannin kakkostasolla pelanneeseen FC Den Boschiin. Mäenpää pelasi varsinaisella läpimurtokaudellaan 2006–2007 yhteensä 27 sarjaottelua. Den Bosch oli sarjassa viides ja pääsi nousukarsintoihin, mutta joukkue ei noussut Hollannin liigaan.
Mäenpää jatkoi Den Boschin ykkösmaalivahtina kaudella 2007–2008, ja hän pelasi 38 sarjaottelusta 33. Den Bosch oli sarjassa kolmas ja pääsi jälleen nousukarsintoihin, mutta joukkue ei onnistunut nousemaan Hollannin liigaan.
Mäenpää aloitti myös kolmannen kauden Den Boschin ykkösmaalivahtina, mutta joutui neljän ottelun jälkeen puoleksi vuodeksi sivuun olkapäävamman takia.[3] Mäenpää palasi Den Boschin kokoonpanoon helmikuun lopulla, mutta hän pelasi kauden aikana yhteensä vain seitsemän ottelua. Den Bosch oli kaudella 2008–2009 sarjassa yhdeksäs.
Willem II
Niki Mäenpää siirtyi helmikuussa 2009 tehdyn sopimuksen mukaisesti heinäkuussa 2009 kahden vuoden sopimuksella Hollannin Eredivisiessä pelanneen Willem II:n riveihin.[4] Mäenpää debytoi Eredivisiessä 3. lokakuuta 2009 ottelussa Willem II–NEC.[5] Mäenpää jäi kuitenkin kaudella 2009–2010 Maikel Aertsin taakse kakkosmaalivahdiksi, ja hän pelasi vain kuusi ottelua. Willem II oli sarjassa toiseksi viimeinen ja joutui putoamiskarsintaan, mutta säilytti paikkansa Hollannin liigassa.
Mäenpää aloitti kauden 2010–2011 Willemin ykkösmaalivahtina Aertsin siirryttyä pois seurasta. Willemin kausi alkoi surkeasti, ja joukkueen hävittyä kuusi ensimmäistä liigaottelua Mäenpää pudotettiin penkille. Hän palasi seitsemän ottelun tauon jälkeen pelaavaksi maalivahdiksi, mutta kausi jäi lopulta kesken tammikuussa polvivamman takia.[6] Mäenpää pelasi kaudella 2010–2011 yhteensä 12 ottelua. Willem jäi sarjassa viimeiseksi ja putosi kauden päätteeksi kakkostasolle Eerste Divisiehen.
AZ
Niki Mäenpää siirtyi syyskuussa 2011 loppukauden mittaisella sopimuksella Eredivisien AZ Alkmaariin.[7] Mäenpää jäi joukkueessa kuitenkin kolmosmaalivahdin rooliin ja pelasi vain reservijoukkueen otteluita Esteban Alvaradon ja Erik Heijblokin muodostaessa AZ Alkmaarin maalivahtikaksikon. Mäenpää oli edustusjoukkueen penkillä kolmessa liigaottelussa, ja AZ sijoittui kaudella 2011–2012 sarjassa neljänneksi.
VVV-Venlo
Niki Mäenpää siirtyi toukokuussa 2012 kolmen vuoden sopimuksella Eredivisien VVV-Venloon.[8] Mäenpää debytoi Venlossa 11. elokuuta 2012 ottelussa Heracles–VVV-Venlo. Mäenpää vakiinnutti heti paikkansa joukkueen ykkösmaalivahtina, ja hän pelasi Venlon 34 sarjaottelusta 33. Venlo oli sarjassa toiseksi viimeinen ja joutui putoamiskarsintaan. Putoamiskarsinnoissa Eerste Divisien Go Ahead Eagles pudotti Venlon Hollannin liigasta seuraavaksi kaudeksi kakkostasolle.
Mäenpää jatkoi Venlon ykkösmaalivahtina putoamisen jälkeen kaudella 2013–2014, ja hän pelasi Eerste divisien 38 sarjaottelusta 33. Venlo oli sarjassa viides ja pääsi nousukarsintoihin, mutta joukkue ei noussut Hollannin liigaan.
Mäenpää jatkoi Venlon luottopelaajana myös kaudella 2014–2015, ja sarjaotteluita kertyi 35. Kauden toiseksi viimeinen ottelu oli Mäenpäälle sadas sarjaottelu Venlossa. Joukkue oli sarjassa seitsemäs, ja se pääsi nousukarsintoihin, mutta nousu Hollannin liigaan jäi saavuttamatta.
Brighton & Hove Albion
Niki Mäenpää siirtyi heinäkuussa 2015 1+1 -vuotisella sopimuksella Englannin kakkostasolla Championshipissä pelanneeseen Brighton & Hove Albioniin.[9] Mäenpää jäi kakkosmaalivahdin rooliin ja joukkueen ykkösmaalivahti David Stockdale pelasi kaikki 46 sarjaottelua. Mäenpää pelasi kaudella 2015–2016 yhden FA Cupin pelin ja kaksi Liigacupin peliä. Brighton oli sarjassa kolmas ja joukkue pelasi nousukarsinnoissa, mutta ei noussut Englannin liigaan.
Mäenpää jatkoi Brightonin kakkosmaalivahtina kaudella 2016–2017. Hän pääsi debytoimaan Championshipissä 16. elokuuta 2016 ottelussa Brighton–Rotherham. Stockdale pelasi kuitenkin kaikki muut 45 sarjaottelua. Mäenpää pelasi kaksi FA Cupin ottelua ja kolme Liigacupin ottelua. Joukkueelle kausi oli menestys, sillä se sijoittui sarjassa toiseksi, vain pisteen päähän sarjan voittaneesta Newcastlesta, ja nousi seuraavaksi kaudeksi 34 vuoden tauon jälkeen Englannin liigaan.[10]
Mäenpää teki heinäkuussa 2017 vuoden jatkosopimuksen Englannin liigaan nousseen Brightonin kanssa.[11]
Bristol City
Elokuussa 2019 Mäenpää teki 1+1 -vuotisen sopimuksen Championshipissä pelanneen Bristol Cityn kanssa.[12] Hän teki debyyttinsä uudessa seurassaan 4. elokuuta ottelussa Nottinghamia vastaan.[13] Ensimmäisellä kaudellaan Mäenpää pelasi 26 ottelua Championshipissä Bristol Cityn maalilla, mutta seuraavalla kaudella vastuu jäi vähäisemmäksi, vain neljään sarjaotteluun. Mäenpää jätti seuran hänen sopimuksen päätyttyä kauden 2019-2020 päätteeksi.
Stoke City
Marraskuussa 2020 Mäenpää siirtyi lyhyellä, tammikuuhun 2021 asti kestävällä sopimuksella Championshipin Stoke Cityyn, kun joukkueen maalivahdeista Angus Gunn ja Adam Davies olivat molemmat loukkaantuneina.[14] Mäenpää kuitenkin mursi peukalonsa välittömästi ensimmäisissä harjoituksissa uudessa seurassaan, eikä hän näin päässyt mukaan pelaavaan kokoonpanoon ennen hänen sopimuksensa päättymistä tammikuussa 2021.[15]
Venezia
Helmikuussa 2021 Mäenpää siirtyi vapaana agenttina Italiaan Serie B -seura Veneziaan. Debyyttinsä Mäenpää teki 5. huhtikuuta tasapelissä SPAL:ia vastaan.[16] Debyyttinsä jälkeen Mäenpää vartioi Venezian maalia jokaisessa loppukauden kymmenessä ottelussa, kun Venezia nousi lopulta dramaattisesti Serie A:han kaataen nousukarsinnoissa Cittadellan yhteismaalein 2–1.[17]
Mäenpää teki Serie A -debyyttinsä heti kauden 2021–2022 avauskierroksella, mutta Venezia joutui taipumaan Napolin vieraana tappioon lukemin 0–2.[18] Ensimmäisen voittonsa Serie A:ssa Venezia ja puoliajalla loukkaantuneen Luca Lezzerinin tilalle tullut Mäenpää ottivat kolmannella kierroksella Empolia vastaan lukemin 1–2. Mäenpää esiintyi syyskaudella yhteensä kuudessa Serie A -ottelussa, mutta putosi lokakuussa kakkosmaalivahdin rooliin Venezian hankittua entisen Argentiinan maajoukkuemaalivahdin Sergio Romeron. Romero joutui kuitenkin maaliskuussa polvileikkaukseen ja Mäenpää nousi näin jälleen pelaavaan kokoonpanoon.[19] Venezialla oli kuitenkin hankaluuksia Serie A:ssa ja Mäenpää pääsi juhlimaan toista Seria A -voittoaan vasta 8. toukokuuta Venezian kaataessa Bolognan kotonaan maalein 4–3. Mäenpäälle kirjattiin ottelussa myös maalisyöttö Thomas Henryn tekemään 1–0-maaliin.[20] Venezia putosi kauden päätteeksi Serie A:sta.
Kauden 2022–2023 Mäenpää toimi pääosin Jesse Jorosen varamaalivahtina ja sai tililleen vain kaksi ottelua Serie B:ssä.
HJK
Elokuussa 2023 Mäenpää siirtyi HJK:n riveihin kauden 2023 loppuun asti ulottuvalla sopimuksella.[21] Hän kuitenkin loukkaantui syyskuussa[22] eikä pelannut enää loppukaudella Veikkausliigassa. HJK:n maalivahtina toimi Mäenpään sijasta Jesse Öst. HJK voitti kauden päätteeksi Suomen mestaruuden, mikä oli Mäenpäälle uran ensimmäinen.[23] Mäenpää palasi HJK:n maalille marraskuun alussa Konferenssiliigan ottelussa Eintracht Frankfurtia vastaan.[24]
Toukokuussa 2024 Mäenpää palasi HJK:hon loppukauden mittaisella sopimuksella.[25]
Maajoukkue
Niki Mäenpää debytoi ikäluokkansa (1985) maajoukkueessa 18-vuotiaana 1. huhtikuuta 2003 Malmössä pelatussa maaottelussa Ruotsi–Suomi. Hän pelasi oman ikäluokkansa maajoukkueessa kymmenen ottelua.[26]
Alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa Mäenpää debytoi 19-vuotiaana 30. maaliskuuta 2004 Corradinossa pelatussa maaottelussa Malta–Suomi. Mäenpää pelasi viisi alle 21-vuotiaiden EM-kisojen karsintaottelua ja yhteensä 13 nuorten maaottelua.[27]
A-maajoukkueessa Mäenpää debytoi 23-vuotiaana, kun Stuart Baxter valitsi hänet avauskokoonpanoon 2. kesäkuuta 2008 Turussa Veritas Stadionilla pelatussa maaottelussa Suomi–Valko-Venäjä.[28] Ensimmäisen arvokisojen karsintaottelun Mäenpää pelasi 12. lokakuuta 2012, kun Mixu Paatelainen valitsi hänet avauskokoonpanoon Olympiastadionilla pelatussa vuoden 2014 MM-kisojen karsintaottelussa Suomi–Georgia.[29] Mäenpää pelasi MM-karsintojen kahdeksasta ottelusta seitsemän ja vuosina 2012–2013 maajoukkueen ykkösmaalivahtina yhteensä 15 maaottelua. Mäenpää aloitti myös vuoden 2016 EM-kisojen karsinnat A-maajoukkueen ykkösmaalivahtina, mutta menetti paikkansa vuoden 2014 lopussa Lukas Hradeckýlle. Viimeisin Mäenpään pelaama maaottelu on 31. maaliskuuta 2021 pelattu ystävyysottelu Sveitsiä vastaan. Yhteensä Mäenpää on pelannut 27 A-maaottelua.
Tilastot
Kausi kaudelta
Tilanne 10. marraskuuta 2023.
2 Toinen sarjataso.
Lähteet
Aiheesta muualla
.jpg)