Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tiedot ovat vanhentuneet
Nigerian energiapolitiikka kertoo Nigerian energiankäytöstä ja energiapolitiikasta ja eri sidosryhmien näkemyksistä energian käytön kehitykseen ja ohjaamiseen mukaan lukien energiantuotanto, jakelu ja kulutus. Siihen sisältyvät lait, sopimukset, verot ja ohjauskeinot. Nigeria on OPEC:n jäsen.
IEA:n mukaan Nigeria oli vuonna 2007 maailman 4. suurin öljynviejämaa (112 Mt) ja 10. suurin maakaasun viejämaa (21 mrd. kuutiota). Vuonna 2007 Nigeriasta vietiin 104 Mt jalostettuja öljytuotteita (7. sija).[1]
Nigeriassa asui 129 miljoonaa ihmistä vuonna 2004 ja 148 miljoonaa ihmistä vuonna 2007. Sähkön kulutus ilman siirtohäviöitä oli 13 TWh vuonna 2004 ja 20 TWh vuonna 2007 eli 22 % Suomen kulutuksesta. Nigerian energian vienti oli 124 Mtoe vuonna 2007. Primaarienergian kulutus oli 99 Mtoe vuonna 2004 ja 107 Mtoe vuonna 2007. Primaarienergian kulutus on kolminkertainen Suomeen verrattuna.[2][1] Nigerian hiilidioksidipäästöt olivat 51 Mt hiilidioksidia vuonna 2008, jolloin Suomen vastaavat päästöt olivat 64 Mt.[1]
Luonnonvarat
IEA:n mukaan vuonna 2007 Nigerian raakaöljyn vienti oli 112 Mt öljyä. Nigeria oli vuonna 2007 maailman neljänneksi suurin raakaöljyn viejämaa Saudi-Arabian (339 Mt), Venäjän (256 Mt) ja Iranin (130 Mt) jälkeen.[1] Arvopaperi-lehti arvioi Nigerian levottomuuksien osaltaan nostaneen raaka-öljyn hinnan uudelle ennätystasolle 100 dollariin tammikuussa 2008, koska Nigeria on Afrikan suurin öljyntuottaja.[3]
Nigeriassa on uraanikaivoksia.[4] IEA:n mukaan vuonna 2008 Nigerian maakaasun vienti oli 21 mrd. kuutiota.[1]
Shell
Naomi Kleinin mukaan Shell porasi vuosina 1950–1993 öljyä 30 mrd. dollarin edestä Nigerin suistosta. Puolet Nigerin hallituksen öljytuloista on Shell-yhtiöltä. Ken Saro-Wiwan johtama ogonien eloonjäämisliike MOSOP vaati Shelliltä korvauksia. Kenraali San Abacha määräsi asevoimat ogoneita vastaan. Ogonit syyttivät Shelliä hallinnon taloudellisesta ja moraalisesta tuesta ja mielenosoitusten kukistamisesta Nigerian asevoimien avulla Shellin rahoittamana. Shell vetäytyi 1993 alueelta vastalauseiden vuoksi. Ken Saro Wiwa pidätettiin 22. toukokuuta 1994 ja teloitettiin 10. marraskuuta 1995.[5]