Niccolò de’ Niccoli (1364 Firenze – 22. tammikuuta 1437 Firenze) oli italialainen renessanssin humanisti ja antiikin käsikirjoitusten keräilijä. Tekstejä jäljentäessään hän on kehittänyt useita aakkoslajeja, esimerkiksi kursiivin.^[1]

Niccoli käytti 1300-luvun lopulta alkaen runsaasti varoja hankkiakseen antiikin käsikirjoituksia. Keräilijäkumppanina hänellä oli Poggio Bracciolini, joka teetti teksteistä jäljennöksiä Cosimo de’ Medicin kirjureiden käyttämällä kirjoitustyylillä, minuskelilla. Niccoli keksi, että tekstien jäljentäminen olisi nopeampaa, jos kirjoitusta yksinkertaistettaisiin. Näin syntyi kursiivi. Sen avulla voitiin myös kursivoida haluttuja tekstin kohtia.

Tekstit tulivat tunnetuiksi, kun Cosimo avasi Firenzeen Euroopan ensimmäisen julkisen kirjaston vuonna 1437. Samana vuonna kuolleen Niccolin kokoelma asetettiin sinne kaikkien luettavaksi. Kirjapainotaidon kehittyessä siirryttiin 1400-luvulla irtokirjasimiin, joihin otettiin mallia renessanssihumanistien käsin kirjoittamista teksteistä. Näin Niccolin aakkoslajit levisivät yleiseen käyttöön.