Mehmed Namık Kemal (2. joulukuuta1840TekirdağOsmanien valtakunta -- 2. joulukuuta 1888Sakız (nyk. Chios, Kreikka),Osmanien valtakunta[1]) oli turkkilainen runoilija, näytelmäkirjailija ja journalisti. Hän kuului uusosmanilaisen salaseuran perustajiin. Hän pakeni 1867 Pariisiin, josta hän palasi 1870 Konstantinopoliin. Näytelmän Vatan Yahut Silistre vuoksi hän joutui vankeuteen Kyprokselle 1873. Siellä hän kirjoitti päätyönsä, viisi näytelmää, romaanin ja kirjallisuuskritiikkiä. Hän sai armahduksen 1876. Runot ilmestyivät hänen kuolemansa jälkeen 1933 ja 1957. Niistä osa on klassisoivia ja tunteellisia, osa moderneja, lähes puhekielisiä.[2]
