Naisen naamio – Persona (myös Persona – naisen naamio; ruots. Persona), on vuonna 1966 ensi-iltansa saanut ruotsalainen draamaelokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Ingmar Bergman. Sen pääosissa ovat Bibi Andersson ja Liv Ullmann. Elokuva kertoo nuoresta sairaanhoitajasta nimeltä Alma (Andersson) ja hänen potilaastaan, näyttelijä Elisabet Volgerista (Ullmann), joka on yllättäen lakannut puhumasta. Hoitaessaan Elisabetia Alman alkaa olla vaikea erottaa itseään potilaastaan.
Persona sai teatteriensi-iltansa 31. elokuuta 1966, mutta sen virallinen ensi-ilta pidettiin 18. lokakuuta 1966 Spegeln-teatterissa, Tukholmassa.[1] Suomen ensi-ilta pidettiin 28. huhtikuuta 1967 Elysee-teatterissa, Helsingissä.[2]
Rooleissa
Juoni
Elisabeth Voglerilla (Liv Ullmann) on näennäisesti kaikkea: hän on menestyksekäs näyttelijätär, onnellisesti naimisissa ja pienen pojan äiti. Kaikesta huolimatta hän on yllättäen lopettanut puhumisen esiinnyttyään näytelmässä Elektra. Muuten täysin terve nainen on valinnut hiljaisuuden. Hän ei vastaa kysymyksiin tai puhutteluun, hiljaisuus on hänen naamionsa. Hän muuttaa eristetylle saarelle yhdessä sairaanhoitajatar Alman (Bibi Andersson) kanssa. Erilaisten tilanteiden kautta kaksi naista lähentyvät ja heidän välilleen syntyy vahva luottamus. Niin vahva, että heidän henkilöllisyytensä alkavat hiljalleen sekoittua keskenään.
Vastaanotto
Vuonna 1979 kolmekymmentä suomalaista elokuva-arvostelijaa ja -asiantuntijaa teki kukin luettelon kaikkien aikojen sadasta merkittävimmästä elokuvasta, ja Persona oli mukana heistä kahdeksan listalla.[3] The New York Timesin kriitikot valitsivat Personan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[4] Vuonna 2018 BBC:n kansainvälinen asiantuntijaraati äänesti sen kaikkien aikojen kuudenneksi parhaaksi ei-englanninkieliseksi elokuvaksi.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
