Mustatäplätokko

Mustatäplätokko
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Arviointiin soveltumaton laji [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Kehittyneet luukalat Neopterygii
Lahko: Tokkokalat Gobiiformes
Heimo: Tokot Gobiidae
Alaheimo: Gobiinae
Suku: Täplätokot Neogobius
Laji: melanostomus
Kaksiosainen nimi

Neogobius melanostomus
(Pallas, 1814)

Synonyymit
  • Apollonia melanostoma
Katso myös

  Mustatäplätokko Wikispeciesissä
  Mustatäplätokko Commonsissa

Mustatäplätokko[3][4], aiemmin mustakitatokko[5] (Neogobius melanostomus) on Mustanmeren ja Kaspianmeren alueelta peräisin oleva kalalaji, joka on ihmisen toimien mukana levittäytynyt vieraslajina Euroopan ja Pohjois-Amerikan sisävesiin sekä Itämereen.[1] Puolan rannikolle mustatäplätokko ilmestyi 1990[6], ja vuodesta 2005 sitä on tavattu myös Suomen rannikkovesissä.[7] Mustatäplätokko on pohjakala, joka kasvaa 15–25 cm:n pituiseksi. Kotiseudullaan se on arvostettu ruokakala.

Elinympäristö

Se elää 0-30 metrin syvyydessä ja se viihtyy vesissä, joiden lämpötila on 4–20 °C.[8]

Esiintyminen Suomessa

Suomen Lajitietokeskuksen mukaan lajia on tavattu 12:ssa Suomen satamassa. Näistä ensimmäisenä Kaarinassa vuonna 2005.[9]

Mahdolliset haitat

Mustatäplätokko on Suomessa vieraslaji ja sen yleistyminen voi aiheuttaa muiden lajien vähenemistä. Esimerkiksi mustatokon määrät ovat joillakin alueilla jo vähentyneet. Lisäksi muiden lajien kalastus saattaa hankaloitua.[9]

Lähteet

  1. ↑ a b Freyhof, J. & Kottelat, M.: Neogobius melanostomus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.08.2013. (englanniksi)
  2. ↑ Mustatäplätokko laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 6.11.2019. (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi)
  3. ↑ Mustatäplätokko (Neogobius melanostomus) (Arkistoitu – Internet Archive) RKTL Tietoa kalalajeista (6.5.2013)
  4. ↑ Maa- ja metsätalousministeriö: Vieraslajistrategian luonnos (Arkistoitu – Internet Archive). pdf-tiedosto, s. 31. Luettu 13.2.2011
  5. ↑ Mustakitatokko – uusi kalalaji Suomen merialueilla (Arkistoitu – Internet Archive). Itämeriportaali.
  6. ↑ Sapota M: Spread of alien (non-indigenous) fish species Neogobius melanostomus in the Gulf of Gdansk (south Baltic). Biological Invasions volume, 2005, 7. vsk. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.1.2020.
  7. ↑ LuontoPortti: Mustatäplätokko (Neogobius melanostomus)
  8. ↑ Neogobius melanostomus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
  9. ↑ a b Mustatäplätokko laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 6.11.2019. (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi)

Aiheesta muualla

Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.