Mohammed Daud Razmyar (s. 1945[1]) on afganistanilainen kommunistipoliitikko ja diplomaatti, joka asuu nykyään maanpaossa Suomessa.
Daud Razmyar syntyi konservatiiviseen, melko vauraaseen ja uskonnolliseen perheeseen. 1960- ja 1970-lukujen maailmanlaajuisen vasemmistoliikehdinnän myötä hänestä tuli vasemmistolainen.[2]
Razmyar valmistui yliopistosta Kabulissa ja jatkoi opintojaan Moskovassa, jossa hän valmistui Moskovan yliopiston taloustieteen osastolta vuonna 1977.[2]
Huhtikuussa 1978 Afganistanin presidentti Daoud Khan oli murhauttanut Afganistanin kansandemokraattisen puolueen eli PDPA:n ideologin Mir Akbar Khyberin ja vangituttanut puolueen koko johdon. Se sai PDPA:ta tukeneet nuoret upseerit salaliittoon presidenttiä vastaan ja johti 27. huhtikuuta 1978 ns. Saur-vallankumoukseen.[2]
Razmyar oli liittynyt PDPA:han 18-vuotiaana. Saur-vallankumous johti PDPA-puolueen sisäiseen valtataisteluun Parcham ja Khalq -klikkien välillä, ja Khalqin sisäisessä valtataistelussa murhattiin presidentti Nur Muhammad Taraki. Yksi kadonneista ja ilmeisesti tapetuista oli Daud Razmyarin veli Nasim, jonka kohtalo ei koskaan selvinnyt. Daud Razmyar pakeni maasta. Syksyllä 1979 hän vietti neljä kuukautta Suomessa, jossa asui hotelli Aurorassa Helsingissä [2] kun Neuvostoliiton puna-armeijan laskuvarjojoukot ja panssarivaunut saapuivat Afganistanin johdon kutsumina ja maan solmiman YYA-sopimuksen perusteella maahan jouluaattona 1979. Virallisen ilmoituksen mukaan Taraki oli kutsunut neuvostojoukot maahan rauhoittamaan tilannetta ennen hänen salamurhaansa.[2]
Razmyar nousi suoraan maan johtoon kommunistipuolueen keskuskomiteaan. Puolue päätti aloittaa maassa maareformin, lukutaitokampanjan sekä kitkeä köyhyyttä. Afganistanin talous oli täysin Neuvostoliitosta riippuvainen, ja yksi Razmyarin keskeisiä tehtäviä oli pitää yhteyksiä Moskovaan.[2]
Daud Razmyar toimi 1980-luvun alussa Afganistanin kansandemokraattisen puolueen (PDPA) keskuskomitean talousosaston varapuheenjohtajana[3] ja sittemmin puolueen korkeimman johdon eli keskuskomitean politbyroon jäsenenä.[4]
Kamela ja Daud Razmyarin esikoistytär Nasima syntyi 1984.[2]
Maan seuraavassa valtataistelussa presidentiksi nousi Mohammad Najibullah.
Hän oli Razmyarille läheinen, sillä he oli tunteneet toisensa jo 19-vuotiaista.
Razmyar toimi myös hetken puolustuksesta ja turvallisuudesta vastanneena ministerinä.[2]
Vaikka Afganistanin demokraattisen tasavallan yksipuoluejärjestelmä lopetettiin 1987, säilyi valta PDPA:n ja muiden sosialistien käsissä. Helmikuun alussa 1989 neuvostojoukkojen vetäytyessä Afganistanista Razmyar toimi pääkaupunki Kabulia johtaneen puolueneuvoston pääsihteerinä eli käytännössä kaupunginjohtajana.[5] 19. helmikuuta 1989 presidentti Mohammad Najibullah perusti maata johtaneen 20-jäsenisen Isänmaan puolustuksen korkeimman neuvoston, jonka jäseneksi Daud Razmyar nimitettiin. Razmyar toimi myös tämän korkeimman neuvoston kansanhuoltokomitean jäsenenä.[6]
Vuonna 1990 kansandemokraattinen puolue muuttui demokraattista sosialismia edustavaksi Watan-puolueeksi, jonka vaikuttajana vuonna 1989 Afganistanin Neuvostoliiton-suurlähettilääksi Moskovaan nimitetty Razmyar jatkoi. Neuvostoliiton hajottua romahti myös Afganistanin sosialistinen hallinto nopeasti. Najibullah syrjäytettiin 14. helmikuuta 1992, ja vaikka suurlähettiläs Razmyar vakuutti asioiden olevan kunnossa ja olevansa uskollinen uudelle hallinnolle, tuli hänenkin kohtalokseen maanpakolaisuus ja muutto Moskovasta Suomeen.[7] Mohammed Daud Razmyar on sittemmin osallistunut Afganistanin kansanpuolueen toimintaan Helsingin Käpylästä käsin. Hän on puolueen puheenjohtaja Euroopassa.[8]
SDP:n kansanedustaja entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar on Mohammed Daud Razmyarin tytär.
Lähteet