Miyagawa-chō (jap.宮川町) on Kiotossa sijaitseva kagai. Virallisen luvan kagaina toimimiseen se sai vuonna 1751, mutta alueella on ollut toimintaa jo vuodesta 1670 alkaen. Silloin vieressä virtaavan Kamojoentörmät valmistuivat. Vähitellen Miyagawa-chōn alueesta tuli Kioton esittävän taiteen keskus. Nykyään osa kagain alueesta on luokiteltu suojeltavaksi historiallisen arkkitehtuurinsa takia.[1]
Alueen nimen alkuperä ei ole varmassa tiedossa, mutta erään väitteen mukaan Kamojoen etelävirtausta oli tapana kutsua nimellä Miyagawa.[1]
Miyagawa-chōn naapurustossa sijaitsee Minami-za-kabukiteatteri. Alueella onkin vahvat siteet myös kabukin kanssa. Tunnetaan kabukinäyttelijöitä, joiden nimet liittyvät Miyagawa-chōn teehuoneisiin.[1]
Miyagawa-chōn maikot ja geikot opiskelevat tanssia Wakayagi-koulun mukaan.[2] Joka huhtikuussa he esiintyvät julkisesti Kyo Odori -tapahtumassa.
Tapahtumat
Miyagawa-chōn maikojen ja geikojen elämää tahdittavat erilaiset vuosittain toistuvat tapahtumat:[3]
7. tammikuuta: Shigyoshiki eli vuoden aloitusseremonia, jossa edellisenä vuonna parhaiten menestyneet teehuoneet, maikot ja geikot palkitaan.
11. tammikuuta: Toka Ebisu -juhlan osana maikot ja geikot jakavat vieraille koristeltuja bambunoksia.
22. lokakuuta: Jidai-matsuri, jossa maikot ja geikot esiintyvät kuuluisiksi historiallisiksi henkilöiksi pukeutuneina
23. marraskuuta: Gion Kouta -matsuri, johon osallistuvat maikot vievät kukkia Gion Kouta -kappaletta kunnioittavalle muistomerkille Maruyaman puistossa ja lukevat kappaleen sanoja ääneen.
Joulukuun alkupuoli: Maikot ja geikot vierailevat Minamiza-teatterissa katsomassa kabukiesityksiä.
13. joulukuuta: Maikot ja geikot vievät uuden vuoden riisikakkuja lahjaksi opettajilleen ja teehuoneiden pitäjille. Tanssikoulun mestari antaa heille puolestaan viuhkat.
31. joulukuuta: Päivällä okotosan, jonka osana maikot ja geikot vierailevat teehuoneissa. Niistä he saavat lahjaksi fukudama-lahjapalloja. Illalla Yasakan pyhäkössä järjestetään Okera Mairi, jossa osa maikoista saattaa käydä osallistumassa perinteiseen rituaaliin. Nykyään monet maikot lähtevät uudeksi vuodeksi kuitenkin kotiseudulleen.
Lähteet
↑ abcMizobuchi, Hiroshi: The Kagai in Kyoto : Legendary Beauty of Geiko and Maiko, s. 294. Kääntänyt Aya Okubo. Mitsumura Suiko Shoin Publishing, 2015. ISBN 978-4-8381-0526-7(englanniksi)
↑Yasuko InouePerforming Arts Network Japan. 2017. The Japan Foundation. Viitattu 3.12.2024. (englanniksi)
↑Mizobuchi 2015, "Chapter 3: Four Seasons in Kagai".