Mitanni oli Lähi-idässä sijainnut kuningaskunta, jonka suuruuden aika oli vuosien 1500–1240 eaa. välillä. Mitanni ulottui nykyisestä Pohjois-Irakista Syyriaan ja Turkkiin.[1]
Hurrilaiset perustivat Mitannin vuonna 1550 eaa. Asukkaiden hallitsijaluokkaisia sotureita kutsuttiin maryannuiksi, mistä Mitanni on saanut nimensä. Mitannin pääkaupunki Washukanni sijaitsi Khaburjoen yläjuoksulla. Mitanni oli viljavaa seutua, ja mitannilaiset tunnettiin taitavina hevosmiehinä ja kevyiden sotavaunujen käyttäjinä. Mitannilaisista ihmisistä, heidän jokapäiväisestä elämästään tai uskonnostaan, ei ole säilynyt paljonkaan dokumentteja. Joistakin kauppasopimuksista ja kuninkaiden kirjeenvaihdosta on saatu hiukan tietoa, mutta Mitannin historian vuosiluvut perustuvat spekulointiin.[1]
Mitanni liitti Assyrian alueeseensa vuonna 1472 eaa.. Vuonna 1457 eaa. Mitannin, Kanaanin ja Kadeshin liittouma hävisi Egyptille Megiddon taistelussa. Vuoden 1350 eaa. tienoilla Mitanni oli valtansa huipulla, ja se oli yksi Lähi-idän suurista kuningaskunnista. Se hallitsi kauppreittejä ja Tigrisin yläjuoksua, mukaan lukien Niniven kaupunkia. Mitannin liittolaisia olivat Kuzuwatna, Mukish, Qatna ja Niya. Idässä he olivat liittoutuneet kassiittien kanssa.[1]
Assyrian kuningas Assur-Uballit I valloitti Mitannialta tärkeitä alueita 1300-luvulla eaa. Sen jälkeen Mitanni ajautui hajaannukseen, ja hettiläisten kuningas Suppiluliuma I valloitti Mitannin 1300-luvun eaa. lopulla, asetti joksikin aikaa sen johtoon vasallikuninkaan ja karkotti osan väestöstä. Assyrian kuningas Adad-nirari I valloitti Mitannin, teki siitä vasallivaltionsa, ja korvasi osan asukkaista assyrialaisilla. Hänen poikansa Salmanassar I viimeisteli Mitannin valloituksen, ja vuonna 1245 eaa. Mitannista tuli osa Assyrian valtakuntaa.[1]
Kukistumisensa jälkeen Mitanni unohdettiin vuosituhansien ajaksi. Nykyaikana arkeologiset kaivaukset ja Egyptistä löytyneet kirjeet ovat tuoneet esiin tietoa kuningaskunnasta. Assyrialaisten aiheuttaman täydellisen tuhon vuoksi Mitannin historiasta ei edelleenkään tiedetä kuin pääpiirteet.[1]
