Mikojan I-270 (Ж) oli Mikojanin suunnittelutoimiston toisen maailmansodan päätyttyä kehittämä rakettilentokone. Se oli eräs Neuvostoliiton ilmavoimien tilaamista suurnopeuslentämisen tutkimuksista.
Mikojan sai suunnittelutietoja Kolmannen Valtakunnan raunioilta: Neuvostoliiton vapauttamalla alueelta Saksasta löytyi Junkersin tehtaalta ehjä Messerschmitt Me 263 eli Junkers Ju 248 ja sen suunnitteludokumetaatiota. I-270:n T-pyrstö oli kuitenkin ratkaisevasti erilainen ratkaisu kuin ME 263:n deltamainen siipi. Venäläiset saivat myös Junkers EF 126Lilli rakettihävittäjän esisuunnitelman. Neuvostoliitto oli rakentanut rakettilentokoneita 1930-luvun alusta alkaen, joten koneen moottoriksi tuli Leonid Dushkinin suunnittelema RD-2M-rakettimoottori, jota oli vuonna 1941 käytetty BI-1-rakettilentokoneessa.
Koneita rakennettiin kaksi – molemmat tuhoutuivat maahansyöksyssä. Joulukuussa 1946 koneella tehtiin liitokoe pudottaen se Tupolev Tu-2-koneen hinauksesta. Toisella prototyypillä moottori käyden tehty koelento tehtiin vuonna 1947. Kone vaurioitui eikä sitä korjattu. Ensimmäinen prototyyppi vaurioitui laskussa vuonna 1947. Tässä vaikeessa suihkumoottoritekniikka oli syrjäyttänyt kaikissa ilmailumaissa ajatukset sotilaallisista rakettilentokoneista.
