Metsäteollisuus (järjestö)

Metsäteollisuus ry, Skogsindustrin rf
Perustettu 1957[1]
Toimiala Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta[1]
Kotipaikka Helsinki[1]
Toimitusjohtaja Paula Lehtomäki[2]
Aiheesta muualla
www.metsateollisuus.fi

Metsäteollisuus ry on suomalainen metsäteollisuusyritysten edunvalvontajärjestö, joka edistää puuta jalostavan teollisuuden toimintaedellytyksiä. Järjestö edustaa koko Suomen massa-, paperi- ja kartonkiteollisuutta sekä merkittävää osaa puutuoteteollisuudesta.

Historia

Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto (1918–1972)

Kolme metsäteollisuuden edunvalvontaa tehnyttä toimijaa perustivat 18. joulukuuta 1918 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton.[3] Järjestön johtajaksi oli suunniteltu Gustaf Mannerheimiä, mutta kun hänestä tuli valtionhoitaja[4], pääjohtajaksi[3] valittiin senaattori Leo Ehrnrooth.[4] Ehrnrooth oli valittu pääjohtajaksi jo saman vuoden syyskuussa syntyneeseen Suomen Paperiteollisuuden Keskuskonttoriin. Siihen yhdistyivät hänen aloitteestaan Sahanomistajayhdistys ja Paperiteollisuuden Harjoittajain Liitto. Ehrnrooth alkoi valmistella lisää paperi- ja sahateollisuuden keskittämistä.[3] Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli Gösta Serlachius.[4] Liiton tehtäviin kuului muun muassa metsäyhtiöiden omistamien suurten metsäalueiden puolustaminen. Niitä uhkasivat sekä Maalaisliiton ja sosialistien ajama maareformi että valtiollisen metsäteollisuuden laajentaminen.[3]

Ehrnroothin jälkeen Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliittoa johti vuodesta 1922 lähtien asiamies Axel Solitander.[5] Keskusliiton merkitys oli suuri 1920- ja 1930-luvulla, sillä Suomen kymmenestä suurimmasta yrityksestä enemmistö keskittyi puunjalostusteollisuuteen. Suomen viennistä maailmansotien välisenä aikana noin 80-90 prosenttia tuli nimenomaan puunjalostuksesta. Vuoteen 1940 asti liittoa johtaneen Solitanderin tavoitteena oli edistää Suomen ulkomaankauppaa ja rajoittaa valtion puuttumista elinkeinoelämään. Hän edusti Suomea esimerkiksi Englannin ja Saksan kanssa käydyissä kauppaneuvotteluissa ja toimi myös kauppa- ja teollisuusministerinä vuosina 1930-1931.[5]

Myös Solitanderin seuraaja Johan Otto Söderhjelm teki pitkän uran keskusliitossa syksystä 1940 alkaen. Hän solmi yhteyksiä länsivaltoihin ja toimi 20-vuotisen jaksonsa aikana myös 13 vuotta Petsamon Nikkeli Oy:n toimitusjohtajana ja poliitikkona neuvotellen muun muassa Neuvostoliiton kanssa.[6]

Lauri Kirves oli toimitusjohtajana vuodet 1961–1979.[4]

Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto (1973–1993)

Järjestö muutti nimensä Metsäteollisuuden Keskusliitoksi vuonna 1973.[4]

Matti Pekkanen oli Suomen metsäteollisuuden keskusliiton toimitusjohtajana vuodesta 1979 lähtien.[7] 1980-luvun alussa keskusliittoon kuului 57 jäsentä. Yhdeksän niistä oli tytäryhtiöitä, joilla ei ollut omaa edustajaa.[4] Helsingin Sanomissa arvioitiin vuonna 1996, että yhdistyksen arvovalta oli suurimmillaan Pekkasen kaudella, jolloin hän käskytti metsäyhtiöiden vuorineuvoksia, eikä päinvastoin.[8] 1980-luvun tupo-ratkaisussa sovittiin lyhennysvapaista, jotka nimettiin Pekkasen mukaan pekkaspäiviksi.[4]

Pekkanen jäi eläkkeelle vuonna 1990,[7] ja hänen seuraajanaan aloitti Jarl Köhler.[9] 1990-luvun alussa keskusliittoon liittyivät metsäteollisuuden alakohtaiset edunvalvontajärjestöt, esimerkiksi Suomen Sahanomistajayhdistys, Suomen Vaneriyhdistys ja Lastulevy-yhdistys.lähde? Vuonna 1991 SUomen Metsäteollisuuden Keskusliitto suunnitteli alalle yhden liiton toimintamallia jo seuraavan vuoden aikana. Esimerkiksi Metsäteollisuuden työnantajaliiton sulauttamista keskusliittoon suunniteltiin, lakkautamisuhan alla olivat integraattisahoja edustava Finntimber (aiemmin Suomen Sahanomistajayhdistys), itsenäisiä sahoja edustava Suomen Sahat ja painekyllästäjiä edustava Lahontorjuntayhdistys. Keskusliiton sahaosaston valvontaan siirtyisivät Puuinformaatio Oy, Suomen Puututkimus Oy ja Puurakenteiden Laaduntarkastusyhdistys.[10] 1900-luvulla Metsäteollisuus ry oli mukana markan devalvaationeuttoveluissa ja vaikutti jäsentensä Suomen Pankista hakemiin investointilupaprosesseihin.[11] Tammikuussa 1992 kerrottiin, että työnantajajärjestö Suomen Metsäteollisuuden Työantajaliitto ja Metsäliiton Keskusliitto sulautuvat vuoden kuluttua. Uuden yhdistyksen nimeksi tuli Metsäteollisuus ry.[12]

Metsäteollisuus ry (1993–2009)

Metsäteollisuus ry aloitti toimintansa tammikuussa 1993. Yhdistyksessä oli viisi yksikköä: metsä-, teollisuus- ja työmarkkinayksikkö, kauppapoliittinen yksikkö ja mekaanisen metsäteollisuuden yksikkö. Työnantajaliiton Mauri Morenista tuli liiton varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajana jatkoi Jarl Köhler.[12]

Liiton tehtäviin kuului metsäpatruunoiden edunvalvonta sekä suhteiden ylläpito niin viranomaisiin, alan työntekijäjärjestöihin, metsänomistajiin, asiakkaisiin, ympäristöväkeen, Euroopan unioniin kuin Suomessa työskenteleviin diplomaatteihinkin.[9] EU:n myötä isot metsäyhtiöt alkoivat ottaa itselleen etujärjestölle aiemmin kuuluneita toimintoja.[8]

Köhler jäi eläkkeelle vuonna 1996, ja hänen seuraajanaan aloitti Matti Korhonen.[8] Yhdistyksen vaikutusvaltaa pienensi sen jäsenmäärän vähentyminen. Tämä oli seurausta alan yritysten yhdistymisistä toisiinsa, osa oli myös myyty ulkomaille. Yhdistyksen suurimpia jäseniä olivat UPM-Kymmene, Enso ja Metsä-Serla. Kun jäsenet hoitivat aiempaa suuremman osan asioistaan itse, yhdistyksen rooliksi jäi alan julkisen kuvan kehittäminen, ympäristökysymykset, tilastointi ja työmarkkinapolitiikka.[13] Korhosen seuraaja Timo Poranen aloitti liiton toimitusjohtajana vuonna 1998.[14]

Poranen jäi eläkkeelle alkuvuonna 2006[14] ja hänen seuraajaan aloitti Anne Brunila.[15]

Metsäteollisuus ry (2010–)

Alkuvuonna 2010 Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana Brunilan seuraajana aloitti Timo Jaatinen.[15]

Vuonna 2020 Metsäteollisuus erosi Elinkeinoelämän keskusliitosta, sillä sen ja EK:n ajamat edunvalvontatavoitteet poikkesivat osittain toisistaan.[11] Lokakuussa Metsäteollisuus ry kertoi irtautuvansa alan työehtosopimusneuvotteluista.[16] Päätöksen myötä siirryttiin yrityskohtaisiin neuvotteluihin. Yhdistys tarjosi jäsenyrityksilleen muutokseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa.[11]

Helmikuussa 2022 irtisanoutumisestaan kertoneen toimitusjohtaja Jaatisen [11] seuraajana aloitti Paula Lehtomäki.[17]

Organisaatio

Metsäteollisuus ry:hyn kuuluvat massan, paperin ja kartongin valmistajat sekä puutuoteteollisuudesta saha- ja levyteollisuuden yrityksiä ja puun jatkojalostajia. Vuonna 2009 metsäteollisuus työllisti Suomessa suoraan tai välillisesti noin 200 000 henkilöä.[15]

Vuonna 2023 yhdistyksessä oli 62 sellu-, paperi-, kartonki- ja pakkausteollisuudessa sekä puutuoteteollisuudessa toimivaa jäsenyritystä. Metsäteollisuus ry edustaa kaikkia Suomessa toimivia massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden yrityksiä ja enemmistöä puutuoteteollisuudesta.[18]

Järjestön johtajat

Asiamiehet (1918–1940)[4]:

Toimitusjohtajat[4]:

Hallituksen puheenjohtajat[4]:

Toiminta

Metsäteollisuus ry toimii metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi. Järjestön tehtävänä on vahvistaa alan toimintaedellytyksiä ja rakentaa toimialasta myönteistä julkisuuskuvaa Suomessa ja kansainvälisesti.[18] Järjestö tekee vaikuttamistyötään virkamiesten ja poliitikkojen kanssa erityisesti Europan Unionin tekemään sääntelyyn liittyen.[11]

Vuonna 2022 yhdistyksen tärkeimpiä tavoitteita olivat:[21]

  • oikea-aikaiseen metsänhoitoon perustuva kestävä metsätalous,
  • metsäteollisuuteen liittyvän valmistavan teollisuuden vakaa toimintaympäristö ja
  • entistä aktiivisempi vaikuttaminen EU-politiikaan esimerkiksi Brysseliin perustetun toimiston kautta

Lähteet

  1. ↑ a b c Metsäteollisuus ry, Skogsindustrin rf www.asiakastieto.fi. Viitattu 2.2.2023.
  2. ↑ Yhteystiedot - Metsäteollisuus ry www.metsateollisuus.fi. Viitattu 2.2.2023.
  3. ↑ a b c d Ehrnrooth, Leo (1877 - 1951) kansallisbiografia.fi. Viitattu 3.2.2023.
  4. ↑ a b c d e f g h i j Siltala, Sakari: Oksalla ylimmällä ? Metsäteollisuus poliittisena voimana 1918–2018, s. 8,16,285,286,412,414. Siltala, 2018.
  5. ↑ a b Solitander, Axel (1878 - 1944) kansallisbiografia.fi. Viitattu 3.2.2023.
  6. ↑ Söderhjelm, Johan Otto(1898 - 1985) kansallisbiografia.fi. Viitattu 3.2.2023.
  7. ↑ a b Muistot | Matti Pekkanen Helsingin Sanomat. 16.4.2004. Viitattu 3.2.2023.
  8. ↑ a b c Matti Korhonen Meritasta Metsäteollisuus ry:n johtoon Helsingin Sanomat. 16.1.1996. Viitattu 3.2.2023.
  9. ↑ a b 60-vuotias | Patruunoiden puolesta viimeiseen asti Helsingin Sanomat. 7.3.1995. Viitattu 3.2.2023.
  10. ↑ Iivonen Jyrki: Lama nopeuttaa metsäalan järjestösiivousta Metsäteollisuuden keskusliitto haluaa lakkauttaa kilpailevat järjestöt Helsingin Sanomat. 10.11.1991. Viitattu 15.3.2023.
  11. ↑ a b c d e Timo Jaatinen jättää Metsäteollisuuden toimitusjohtajan tehtävän Yle Uutiset. 15.2.2022. Viitattu 2.2.2023.
  12. ↑ a b Iivonen Jyrki: Metsäteollisuuden liitot yhtyvät Metsäteollisuus ry:ksi Helsingin Sanomat. 22.1.1992. Viitattu 3.2.2023.
  13. ↑ NÄKÖKULMA | Miten metsä vastaa Helsingin Sanomat. 22.10.1997. Viitattu 3.2.2023.
  14. ↑ a b Muistot | Timo A. J. Poranen Helsingin Sanomat. 28.8.2012. Viitattu 3.2.2023.
  15. ↑ a b c Seppälä, Jarmo: Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajaksi Timo Jaatinen Tekniikka&Talous. 27.11.2009. Viitattu 9.2.2020.
  16. ↑ Marin Metsäteollisuuden irtautumisesta: Hallituksella ei tietoa ennakkoon – "Ehdin jo toivoa, että on löytymässä aitoa yhteishenkeä isänmaan puolesta kriisin keskellä" Yle Uutiset. 1.10.2020. Viitattu 2.2.2023.
  17. ↑ a b Paula Lehtomäki Metsäteollisuus ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 3.2.2023.
  18. ↑ a b Metsäteollisuus ry - Vastuullisia ratkaisuja ja hyvinvointia www.metsateollisuus.fi. Viitattu 3.2.2023.
  19. ↑ Harjumaa, Marika: Timo Jaatinen jättää Metsäteollisuuden toimitusjohtajan tehtävän Yle Uutiset. 15.2.2022. Viitattu 15.2.2022.
  20. ↑ Stora Enson Seppo Parvi jatkaa Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana – ”Uusiutuva puu on olennainen osa eurooppalaisessa materiaali- ja energiaomavaraisuudessa” Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 3.2.2023.
  21. ↑ Jämäkämpää EU-vaikuttamista ja kestävää metsätaloutta: Nämä ovat Metsäteollisuus ry:n tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 3.2.2023.

Aiheesta muualla