Mesógeia

Mesogeía kartalla.

Mesógeia (kreik. Μεσόγεια) tai Mesógaia (Μεσόγαια)[1] on tasanko itäisessä Attikassa Kreikassa. Mesógeia käsittää itäisen Attikan sisämaan sekä itärannikon, ja sillä sijaitsee Ateenan metropolialueen itäosa esikaupunkeineen.

Mesógeian tasankoa ja Spátan kaupunki.

Hallinnollisesti Mesógeian alue kuuluu Itä-Attikan alueyksikköön. Se koostuu pääpiirteissään kunnista Pallíni, Rafína-Pikérmi, Paianía, Spáta-Artémida, Kropía ja Markópoulo Mesogaías. Mesógeian tasangon länsipuolella sijaitsee Ymittós-vuori ja Attikan tasanko,[2] pohjoispuolella Pentéli-vuori ja Marathonin tasanko, ja eteläpuolella Soúnion niemi.

Viime vuosikymmeninä Ateenan metropolialue on laajentunut huomattavasti tasangolle. Vielä 1980-luvulla alue oli pääosin viljelykäytössä. Nykyisin tasangolla on lukuisia kaupunkeja ja kyliä sekä teollisuusalueita.[2] Spátan kaupunki sijaitsee tasangon keskellä. Rannikolla sijaitsevat alueen satamakaupungit Rafína ja Pórto Ráfti. Myös Ateenan kansainvälinen lentoasema, joka avattiin vuonna 2001, sijaitsee tasangolla. Muu alue tasangosta on edelleen pitkälti viljelykäytössä. Mesógeian alue kytkeytyy Ateenan keskustaan Ymittóksen pohjoispuolelta kiertävien valtatien A6 eli Attikan valtatien sekä metrolinjan 3 välityksellä.[2]

Antiikin Mesogeia tai Mesogaia oli yksi Ateenan kaupunkivaltion Kleistheneen uudistuksen mukaisista pääalueista. Se käsitti varsinaisen kaupungin (asty) ja rannikon (paralia) ulkopuolisen Attikan sisämaa-alueen. Tähän kolmijakoon perustui fylejen jako trittyksiin.[3][4] Mesogeia-maalari oli 600-luvun alussa eaa. toiminut nimeltä tuntematon keramiikkamaalari.[5]

Lähteet

  1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: μεσόγαιος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Couch, Chris & Petschel-Held, Gerhard & Leontidou, Lila : Urban Sprawl in Europe: Landscape, Land-Use Change and Policy, s. 82–83, 89–90. John Wiley & Sons, 2008. ISBN 0470691344 Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Buckley, Terry: Aspects of Greek History 750–323BC: A Source-Based Approach, s. 124. Routledge, 2010. ISBN 113528184X Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Talbert, Richard J. A.: Barrington Atlas of the Greek and Roman World: Map-by-map Directory, s. 904. (Barrington Atlas of the Greek and Roman World, nide 1) Princeton University Press, 2000. ISBN 0691049459 Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ Campbell, Gordon: The Grove encyclopedia of classical art and architecture, s. 365. (Nide 2) Oxford University Press, 2007.