Masters of the Universe sai Yhdysvalloissa ensi-iltansa vuoden 1987 elokuussa ja Suomessa joulukuussa. Elokuva sai kriitikoiden keskuudessa kielteisen vastaanoton ja oli taloudellinen pettymys tuottaen maailmanlaajuisesti 17 miljoonaa dollaria vastoin 22 miljoonan dollarin budjettiaan. Se on kuitenkin saavuttanut julkaisunsa jälkeen maailmanlaajuisen kulttielokuvan maineen.lähde?
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarina alkaa kun Skeletor (Frank Langella) voittaa sodan Harmaakallolinnassaan Eterniassa. Voittoon hän käytti kosmista avainta, jonka loi lukkoseppä Gwildor (Billy Barty). Velhotar (Christina Pickles) on joutunut Skeletorin vangiksi. Tämä alkaa imeä hänen elämänvoimaansa, jotta saisi jumalaiset voimat silloin, kun Eternian kuu loistaisi universumin suuren silmän läpi häneen. He-Man (Dolph Lundgren) ja hänen ystävänsä vapauttavat Gwildorin ja huomaavat hänen hallussaan olevan prototyypin kosmisesta avaimesta. Siksi he päättävät murtautua Pääkallolinnaan ja vapauttaa Velhottaren, mutta yrityksen esteenä ovat Skeletorin sotilaat. Gwildor avaa satunnaisen portaalin, jotta He-Man ystävineen pääsee karkuun, mutta he joutuvatkin sattumalta maapallolle.
Maapallolla ollessaan he lähtevät etsimään avainta, jonka ovat löytäneet paikalliset teini-ikäiset Julie (Courteney Cox) ja Kevin (Robert Duncan McNeill). Myös Skeletor on seurannut heitä maapallolle ja on heidän kintereillään.
Video-oppaassa vuodelta 1994 Kari Salminen moitti juonta olemattomaksi sekä maskeja ja tehosteita korkeintaan välttäviksi, mutta kehui Lundgrenin roolisuoritusta. Hän antoi elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]
Jatko-osa
Jatko-osa, nimeltään Masters of the Universe 2: Cyborg, oli suunniteltu ja käsikirjoitettu. Käsikirjoitus seurasi He-Mania, joka palasi Maahan taistelemaan Skeletoria vastaan, mutta Maa oli muuttunut postapokalyptiseksi joutomaaksi. Ammattisurffaaja Laird Hamiltonin oli alun perin tarkoitus korvata Dolph Lundgren He-Manina, ja jatko-osan käsikirjoituksesta tiedettiin vain, että He-Man olisi palannut Maahan naamioituneena pelinrakentajaksi. Vuonna 1989, Albert Pyunin oli määrä ohjata jatko-osa alhaisella 4,5 miljoonan dollarin budjetilla, samaan aikaan kuin myöhemmin keskeytetyn Hämähäkkimies-elokuvan kanssa. Hanke hylättiin, kun Cannon Group ei maksanut Matellin palkkioita. Hylätyn jatko-osan valmiita pukuja ja lavasteita hyödynnettiin sen sijaan Cyborg-scifi-elokuvassa.[2]
